Suomi 202X-

Elämme Suomessa poikkeuksellista aikaa sitten toisen maailmansodan; rajut uhat ovat todellisia. Meidän suomalaisten arjen epävarmuutta ruokkivat hallituksen hoitamattomat kriisipesäkkeet, joiden ratkaiseminen vaatisi lainsäätäjien ja päättäjien kaiken huomion.

Ikääntyvä ja nuorin väestömme ansaitsee toimivan terveydenhuollon, riittävän hoito- ja hoivahenkilöstön järjestelmään, jonka rahoitus kyetään turvaamaan.

Nuorisomme ansaitsee arvokkaamman tulevaisuuden, kuin jäädä unohdetuksi kansanosaksi huume- ja nuorisorikollisuuteen, mielenterveyden, koulutuksen tai osaamisen riittämättömyyteen.

Elinkeinoelämä, taloudellinen toimeliaisuus yksityisellä sektorilla, edellyttää markkinatalouden ulottamista kaikkialle mistä sitä puuttuu: maatalouteen, työmarkkinoille ja hyvinvointialueille.

Yksityisen sektorin kansainvälistä kilpailukykyä vahvistetaan toimintaympäristöä vakauttamalla ja kannustavalla verotuksella, joka huomioi myös ahkeran keskituloisen palkansaajan.

Energiajärjestelmän omavaraisuutta on vahvistettava kaikin tarvittavin keinoin. Ihmisten, palvelujen ja tavaran liikkuvuus on turvattava kaikissa olosuhteissa.

Ylikansalliset tavoitteet saavutetaan yhteisillä sopimuksilla, pidetään päätöksenteko mahdollisimman lähellä ihmistä itseään.

Pääministeri Marinin hallitus on yrittänyt ratkaista kaikkia, jopa kriiseiksi eskaloituneita epäkohtia, lisäämällä valtion velanottoa. Ratkomattomien kriisien luettelo jatkuu akuutilla valtionvelan korkomenokriisillä.

Ristiriita on siinä, että veroeuromme eivät ole tehokkaassa käytössä. Olemme tilanteessa, jossa ei ole enää vaihtoehtoja; on priorisoitava. Myös lainsäätäjien ja päättäjien ajankäyttöä.

Asiat on pistettävä tärkeysjärjestykseen.
Suomen kansa ja suomalaiset teot on asetettava kaiken muun edelle.

Huoltovarmuus turvataan rauhan aikana.

Tartu toimeen, sillä ongelmat ratkaistaan yhdessä. Aloitetaan suurimmasta: lopetetaan valtion velkaantuminen, vain siten palvelemme suomalaisia.