Hyvinvointitakuu (Mega-lehti)
Kirjoitus julkaistu Mega -lehdessä 7.4.2011.
Väistämättömien muutosten edessä yhteiskunnan palvelut ja toiminnot joudutaan järjestämään niukemmassa taloudellisessa tilanteessa. Julkisen talouden velkataakka paisuu, työtä tekevien määrä vähenee ja hyvinvointimenot kasvavat tulojen sijaan. Hyvinvointiyhteiskunnan pelastaminen edellyttää nopeita ja kauaskantoisia päätöksiä. Kysymystä hyvinvointipalvelujen turvaamisesta ei siksi voi pitää pelkästään tahdon asiana, tai poliittisena tulonjakokysymyksenä.
Talouspolitiikalla on varmistettava julkisen talouden kestävyys, mutta samaan aikaan on edistettävä välttämätöntä talouskasvua. Se turvaa hyvinvoinnin myös tuleville sukupolville, koska hyvinvointi tehdään työllä.
Yritystoiminnan merkitystä hyvinvoinnille on mahdotonta korostaa liikaa. Yrityksillä ja yhteiskunnalla on yhteinen tavoite uudistaa hyvinvointiyhteiskuntaa taloudellisesti kestävälle pohjalle. Työnteko on parasta sosiaaliturvaa, jokaiselle meistä.
Ilmaisia palveluita ei ole olemassakaan. Julkisten palveluiden rahoittamiseksi on aina joku tehnyt työtä. Tulevaisuudessa kaikkien työkykyisten tulee olla mukana työelämässä, koska ikärakenteen muutoksen myötä työikäisiä on yhä vähemmän. Kansalaisten välisen vastuunjaon tulee olla oikeudenmukaista, reilua – jos töitä ei ole, yhteiskunnan ylläpitoon voi osallistua muilla tavoin.
Jos haluamme säilyttää hyvinvointipalvelut myös tulevaisuudessa, meidän on huolehdittava siitä, että kansantalous on vakaa ja elinvoimainen ja julkinen talous terveellä pohjalla. Tällöin hyvinvointipalvelut voidaan rahoittaa turvautumatta kohtuuttomaan verotukseen, eikä väestön suuren enemmistön tarvitse turvautua toimeentulossaan työttömyys- ja sosiaaliturvaan.
Palvelujen tehokkuus on hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyden edellytys. Kuntataloudessa tulee lisätä julkisten palvelujen tuottavuutta ja tuottavuuden kasvua. Merkittävin tehostamisen kohde ovat terveydenhoitopalvelut.
Eri arvioiden mukaan 2020-luvulla jo puolet työmarkkinoille tulevista työntekijöistä pitäisi työllistää julkisten palvelujen tuottamiseen. Julkisen sektorin työllisyysosuuden jatkuva kasvu kävisi ennen pitkää kestämättömäksi. Huonolla työvoimapolitiikalla, kuten pätkätöillä, joihin juuri julkinen sektori usein syyllistyy, ei lisätä työn tehokkuutta.
Tuottavuutta tulisi parantaa lopettamalla tarpeettomiksi tulleiden töiden tekeminen, keskittymällä olennaisiin tehtäviin ja suorittamalla ne mahdollisimman tehokkaasti sekä vähin kustannuksin. Suurimmat säästöt saadaan fiksummasta palvelujen organisoinnista. Palvelujen tuotantoa voidaan tehostaa mm. turhaa byrokratiaa karsimalla, kunta- ja palvelurakenteita uudistamalla, seutuyhteistyöllä ja verkottumisella.
Edistämällä aitoa kilpailua ja laajempia palvelumarkkinoita, jossa on myös yksityisiä palveluntarjoajia kunnallisen palvelutuotannon lisäksi, voimme parantaa myös osaavan henkilöstön markkina-arvoa ja suitsia kuntien kustannuksia palvelutuotannosta. Matalapalkkaiset alat pysyvät matalina niin kauan kuin vaihtoehtoja ei ole tarjolla.
Susanna Koski HTM, kansanedustajaehdokas/ Kok.