Pohjanmaan Hyvinvointialue on ollut toiminnassa nykymuodossaan vuoden 2023 alusta, jolloin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueelle.

Viime vuosien valtaisa uudistustyö ei vain ole kehittänyt joitakin palveluita, vaan se on myös horjuttanut meidän pohjalaisten, erityisesti suomenkielisten asukkaiden luottamusta hoitoon ja hoivaan pääsystä. Palveluverkkoa alueilla on uudistettu kovin ottein. Säästöpaineet ovat yhä kovat, vaikka Suomessa soten valtionrahoitus on ennätyskorkealla tasolla.

Aluevaaleissa on ennen muuta kyse meidän, perheidemme ja läheistemme, peruspalveluista, niiden kehittämisestä ja järjestämisestä. Kyse on lähipalveluistamme, oikeudesta hoitoon ja huolenpitoon omalla äidinkielellämme.

Ihmisten arki ja liikkuvuus eivät tunne hallinnon rajoja. Alueemme asukkaat ovat hallintoa tärkeämpiä. Siksi reuna-alueilla pitää mahdollistaa tolkullinen yhteistyö yli aluerajojen, mikäli se mahdollistaa inhimillisemmän vaihtoehdon hoitoonpääsemiseksi.

Järjestelmä kaipaa asiakaslähtöisyyttä! Yksityinen sektori on syytä pitää mukana valikoimassa. Kannatan palvelusetelien laajentamista ja ostopalveluita asiakaslähtöisyyden vuoksi. Näin julkinen terveydenhuolto voi keskittyä siihen, mihin markkinaa ei synny. Keskitytään välttämättömiin palveluihin ja annetaan kuntien hoitaa nykyistä suurempi siivu ennaltaehkäisevistä palveluista.

Halusimme tai emme, joudumme tulemaan toimeen uuden sosiaali- ja terveyshallinnon kanssa (siitä ansiot kuuluvat Marinin hallitukselle).

Olen jo vuosia kannattanut perusterveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistamista raha seuraa asiakasta -mallin mukaisesti. Tämä muutos tehdään vain eduskunnasta käsin.

Tällä kaudella olen toiminut sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan jaoston puheenjohtajana, aluehallituksen varajäsenenä sekä varavaltuutettuna. Nämä kokemukset antavat erinomaiset lähtökohdat jatkaa työtä hyvinvoinnin kehittämiseksi.