Kansalaisia kohdeltava yhdenmukaisesti viranomaistoiminnassa

Alkuviikolla uutisoitiin, että Kela maksaa hyvityksiä ja valmistautuu maksamaan vahingonkorvauksia myöhästyneistä toimeentulotukimaksatuksista. Perustoimeentulotuen käsittely ruuhkautui alkuvuodesta, kun hakemusten käsittely siirtyi kunnista Kelalle, joka valmistautui hakemusten ruuhkautumiseen uusilla rekrytoinneilla loppuvuodesta 2016 ja purki ruuhkautunutta hakemussumaa ylitöinä. Kelan mukaan viivästyminen johtui hakemusten käsittelyprosessin ongelmista ja järjestelmäteknisten syiden aiheuttamasta ruuhkasta.Toimeentulotukihakemusten käsittelyn viivästymisestä seurasi useita kymmeniä kanteluita eduskunnan oikeusasiamiehelle. Apulaisoikeusasiamies antoi ratkaisunsa kuukaudessa 18.4.2017.Juridisesti oikeusasiamiehen ratkaisu rakentuu perusteelle, jonka mukaan asiakkaille aiheutunut perusoikeuksien loukkaus tulee hyvittää. Apulaisoikeusasiamies perustelee tätä oikeastaan vain sillä, että perustuslaissa turvattu viimesijainen toimeentulo ja huolenpito tulee turvata.Kelan esimerkki kertoo, että viranomaisilla on velvollisuus huolehtia tietojärjestelmistään ja riittävistä resursseista sekä myös mahdollisesti jopa taloudellinen vastuu järjestelmiensä toimimattomuudesta.Jos 2000-luvun virastojen epäonnisia ja toimimattomia tietojärjestelmiä peilaa retoriikkaan digiloikkaavasta Suomesta IT-osaajien ”hunajapurkkiin”, asiat näyttävät samassa lauseessa absurdilta yhdistelmältä. Kelan valitettava tapaus tuo kirkkaasti mieleen toisen mahdottoman esimerkin, Maaseutuviraston.On itsestään selvää, että toimeentulotukea ei viimesijaisena tukena voi, eikä pidä verrata maataloustukiin, jotka ovat luonteeltaan lähinnä elinkeinotukia. Tämän kirjoituksen esimerkissä on samantekevää, mitä mieltä on maatalouden tukijärjestelmästä, olennaista on sisäistää maataloustukien erityisyys; tuotantoon liittyvillä peilisäännöillä ja tuotteiden nykyhinnoilla maataloustuki on tuottajalle välttämätön toiminnan harjoittamiseksi, lähtien jo työn tekemiseen liittyvistä edellytyksistä, peltomaasta, koneista.(Karehtijoille tiedoksi, peltomaata on joka päivä myynnissä.)Kritiikkini kohde on nimenomaan viranomaistoiminnassa.Syksyllä 2015 kritisoin Maaseutuviraston epäonnistumista hoitaa virastolle määrättyjä, täysin tavanomaisia lakisääteisiä tehtäviään, maataloustukien maksatusta.Joulukuussa 2015 tukimaksatuksiin liittyviä viraston toimintaan liittyvät ongelmat olivat ennallaan. Kirjoitin kolumnissani Maaseutuviraston tukimaksatuksien ongelmista näin: ”Mikä poru siitä syntyisikään, jos esimerkiksi Kela olisi edes kerran vastaavassa tilanteessa…”(Vain vuotta myöhemmin 2016 Kela todella oli vastaavassa tilanteessa.)Alkuvuodesta 2016 tukimaksatuksien viivästymisestä ei oltu tiedotettu asianosaisille.Yle julkaisi 26.2.2016 uutisen, jossa todettiin EU:n maataloustukien siirtyvän jälleen. Myöhemmin kävi ilmi, että sekä viljelijät että maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio kuulivat jälleen myöhästyneistä tukimaksatuksista vasta Ylen uutisen myötä. Tähän Mavi tiedotti ”maksuaikataulun tarkentumisesta” vasta 29.2.2016. Siis kolmee päivää Ylen uutisen jälkeen! Sopisi kysyä, miten pitkään Mavissa tällä kertaa tiedettiin maksujen myöhästymisistä?AOA toteaa Kelaa koskevassa ratkaisussaan näin: ”Mitä suurempi merkitys ratkaisulla on asianomaisen jokapäiväisen elämän kannalta, sitä joutuisampaan käsittelyyn asiassa tulee pyrkiä.” Kelan esimerkin perusteella ei ole vaikea kuvitella mitä tukimaksatusten myöhästyminen tarkoittaa viljelijälle, jonka kaikki velvoitteet pysyvät yhä voimassa. Tässä varmuuden vuoksi farmarin todellisuudesta esimerkki, jota kannattaa verrata AOA ratkaisussa käyttämään esimerkkiin, jossa eräältä toimeentulotuen hakijalta vuokra ja sähkölasku olivat siirtyneet perintään.Mitä arvelette, kummassa tapauksessa taloudelliset kerrannaisvaikutukset ja inhimillinen vahinko on suurempi? Farmariyrittäjän taloudelliset ja sosiaaliset vastuut vielä harvemmin joustavat viranomaisen mielivaltaisen toiminnan mukaan.Mavi oli toistuvasti epäonnistunut tavanomaisten tehtäviensä hoitamisessa ja julkisuudessa laiminlyöntejä seliteltiin silloisen ylijohtajan toimesta mm. tietojärjestelmien keskeneräisyydellä tai puutteilla.Maalikuussa 2016 viljelijöiden mitta oli jo täysi ja traktorit valtasivat Senaatintorin. Viljelijät ympäri Suomen olivat koonneet joukkonsa osoittaakseen tyytymättömyyttään Maaseutuviraston toimintaan. Mavilla oli maaliskuussa maksamattomia maataloustukia edelleen rästissä 63 miljooonan euron edestä.AOA ottaa ratkaisussaan tiukasti kantaa viranomaisen vastuuseen tietojärjestelmistään. ”Kelalla on vastuu ylläpitämistään tietojärjestelmistä ja niiden toimivuudesta sekä niihin liittyvistä mahdollisista tietojärjestelmäongelmista. Tämä vastuu edellyttää varautumista tietojärjestelmistä johtuviin odottamattomiin ongelmiin.”Mikäli tätä perustelua tulkittaisiin johdonmukaisesti, se koskee pätevästi kaikkia viranomaisia. Myös Mavia. Kelan ennakoi ja reagoi hakemusruuhkaan: rekrytoi työvoimaa ja teetätti ylitöitä siinä missä Mavi lähinnä nosteli käsiään. Jos AOA ratkaisusta sanan ”Kela” korvaisi sanalla ”Mavi”, olisi Maaseutuviraston toiminta suorastaan olematonta, ennakointia edes mainitsematta.Mavilla on viranomaisena, julkisen vallan käyttäjänä asianmukaisuusvaatimuksia. Jos viranomaiselle tavanomaisten tehtävien hoitoon liittyvä maksatusaikataulussa pysyminen ei ole kohtuudella asetettu vaatimus Maville, mitä muutakaan voimme enää kohtuudella Mavilta vaatia?Perusoikeutena turvatun oikeusturvan mukaan: ”asian käsittely viranomaisessa järjestettävä siten, että asioiva saa asianmukaisia palveluja.”Lisäksi perustus- ja hallintolait asettavat julkisen vallan käytölle vielä tiukempia huolellisuusvaatimuksia kuin ”kohtuullisen” huolellisuuden.Viljelijöillä ja tuottajilla on perustellut odotukset viranomaisen toimintaa kohtaan etenkin maksatuksien toteutumisen suhteen. Ei voida sanoa, että maanviljelijän olisi pitänyt ”kohtuudella edellyttää” maksujen myöhästymisiä, etenkin kun ELY-keskusten suorittamat tarkastukset olivat kaikkineen suoritettu.Poikkeuksellisissa tapauksissa voidaan vedota puutteellisiin toimintamahdollisuuksiin, mutta ainakaan rahasta resurssina ei ollut pulaa. Eduskunta myönsi kevään 2016 lisätalousarvion yhteydessä Maville keväällä lisämäärärahaa 890 000 euroa nimenomaisten tietojärjestelmien kuntoon saattamiseksi. Mavi käyttää vuosittain 25 M€ budjetistaan 14M€ tietojärjestelmiinsä.”Perustuslain mukaan kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Oikeusasiamiehen tulee valvoa, että tuomioistuimet ja muut viranomaiset sekä virkamiehet, julkisyhteisön työntekijät ja muutkin julkista tehtävää hoitaessaan noudattavat lakia ja täyttävät velvollisuutensa.” (AOA Kelaa koskeva ratkaisu)Tein kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle 13.6.2016 (EOAK/2192/2016), jota pyydetään arvioimaan, onko Maaseutuviraston toiminta suoritettu voimassaolevan läinsäädännön ja normien mukaisesti.Vaikka toimeentulotukea ja maataloustukea ei ole tarkoituksenmukaista rinnastaa toisiinsa, kummallekin hakemuksesta myönnetylle rahalle on menokohde odottamassa sille sovittuna maksupäivänä. Kansalaisia on kohdeltava yhdenmukaisesti viranomaisten asiakkaina. Vaatimus ei ole kohtuuton verratuna tilanteeseen, jossa kansalainen (asiakas) joutuu palauttamaan maksuja viranomaiselle. Opiskelijakin tietää, että korkoseuraamukset ja viivästyskulut ovat ankarat.Ironista, että tätä kirjoitusta viimeistellessäni Mavilta tuli sähköpostiin tiedote:”Maaseutuviraston tietojärjestelmissä ja sähköisen asioinnin palveluissa on käyttökatko aikavälillä 17.8.–4.9.2017. Käyttökatko liittyy laajempaan IT-ympäristön uudistamiseen, eikä katko koske pelkästään Mavin tietojärjestelmiä. IT-ympäristön uudistaminen on välttämätöntä tehdä, jotta varmistetaan tietojärjestelmien ja asiointipalveluiden luotettava käyttö.”Iltalehden blogikirjoitus 26.4.2017