Lasku kasvaa joka päivä
Syksyä ovat värittäneet poliittiset lakot koskien hallituksen kaavailemaa irtisanomislain muutosta vastaan. Kuluva viikko alkoi JHL:n poliittisilla lakoilla, mikä pani katkolle mm. kouluruokailun. Useilla paikkakunnilla tätä paikattiin vapaaehtoistoimin niin yksittäisten yrittäjien, kuin vanhempainyhdistysten toimesta. Erikoisen näytelmästä teki ennen kaikkea se, että hallituksen kaavailema esitys helpottaa henkilöperusteista irtisanomista pienissä yrityksissä ei edes kosketa JHL:n jäseniä.Ay-liikkeen vastatoimet tämän kokoluokan asiassa ovat suhteettoman suuret. Ennen muuta tulisi hahmottaa, miten pientä ryhmää lakimuutos koskisi ja miten vielä paljon pienempää ryhmää se koskisi kaikkien muutosten jälkeen. Hyvä lainsäädäntö on kaikille sama. Henkilökohtaiset irtisanomisen perusteet pitäisi olla sovellettavissa jokaisella työpaikalla, sen kokoon katsomatta.Hallituksen ja ay-liikkeen välisestä kiistasta on tullut arvovaltakysymys. Jos hallitus perääntyisi kaavailemastaan työsopimuslain muutoksesta tässä poliittisessa tilanteessa, se siunaisi nykyisen valtapolitiikan vuosikausiksi eteenpäin. Seuraavaa tilaisuutta työllistämisen helpottamiseksi pitäisi odottaa vuosikausia.Valtiovarainministeri Orpo on tukenut pääministeri Sipilän ehdotusta, jossa kiistanalainen työsopimuslain muutos vaihdettaisiin aikaisemmin yritykseksi jääneeseen työaikalain uudistamiseen ja paikallisen sopimisen edistämiseen. Viime yrittämällä työaikalain uudistus tyssäsi ay-liikkeen vastustukseen siitä, kuka voi edustaa työntekijöitä työpaikalla sovittavissa asioissa. Järjestäytymättömien työnantajien osalta silloin esitettiin, että työntekijät voivat valita keskuudestaan edustajan, eikä tältä edellytetä ay-liikkeen valta(kirja)a. Suomeksi sanottuna työntekijöitä tärkeämpää ay-liikkeelle on, kuka heidän valtaansa edustaa.Suomen talous on huippusuhdanteessa, mutta samaan aikaan sekä työttömyys että työvoimapula ovat ennätyslukemissa. Yhtälö kertoo paljon siitä, millaisesta poikkeuksellisesta jäykkyydestä työmarkkinamme kärsivät. Tarkemmin sanottuna kärsijöinä ovat osaajat, työntekijät ja yritykset. Kaiken lakkoilun keskellä näyttää unohtuneen se, että seuraavaa talouden taantumaa on mahdotonta ottaa nykyisillä rakenteilla vastaan ilman, että siitä seuraisi entistä mittavampia vahinkoja.Viimeistään nyt, jokaisen uuden poliittisen työtaisteluilmoituksen tullessa hallitus voisi ilmoittaa uusista omista toimistaan. Keskenjääneet työaikalain uudistus sekä paikallisen sopimisen edistäminen kuuluvat toki repertuaariin poliittisten lakkojen kieltämisen lisäksi, mutta listan jatkoksi kelpaisivat niin ay-liikkeen yleishyödyllisuuden aseman uudelleen arviointi, sen tulojen verollepano sekä työnantajien toimesta perittävät jäsenmaksut.Viimesijaisena ja tärkeimpänä ratkaisuna olisi palauttaa päätöksenteko sinne, minne se kuuluu, eli eduskuntaan. Työehtosopimusten yleissitovuuden poistaminen on täysin kannatettava vaihtoehto.Millaista vastinetta lakkoilusta aiheutuneelle laskulle annetaan, on lopulta kansan valitseman eduskunnan käsissä.Kolumni on julkaistu Keskipohjanmaassa.