"Maailma on muuttunut"
Mielipidekirjoitukseni Pohjalaisessa 24.1.2011
Kansantaloudellisesti jaan emeritusprofessori Kari Uusikylän huolen kasvavasta alkoholinkäytöstä, erityisesti niiden suurten ikäluokkien osalta, joilla alkoholin väärinkäyttö ei ole vähentynyt ikääntymisen myötä, vaan jatkuu muiden sairauksien ja lääkitysten ohella. Poliittisessa keskustelussa ei voi olla puuttumatta yhteiskunnan ääri-ilmiöihin, vaikka suuri osa opiskelijoista ja ikääntyvistä hoita hommansa mallikkaasti.
Vuosikymmeniä sitten yliopistotutkinto tarkoitti sosiaalisen ja taloudellisen aseman nousua. Inflaatio söi opintolainojen korot ja työpaikan saaminen oli melko varmaa.
Nykyään tilanne on toisenlainen. Minun sukupolvellani ei ole odotettavissa suuria etuja, eläkkeistä puhumattakaan. Yltäkylläisestä lapsuudesta huolimatta, pätkätöiden urapolulla ainut varma asia nuoren sukupolveni tulevaisuudessa on epävarmuus. Taloustutkimuksen kyselyn mukaan erityisesti nuoret olisivat valmiita pidentämään työuria lyhentämällä opiskeluaikoja ja siirtymään nopeammin työelämään talouden tasapainottamiseksi.
Joustavan ja kannustavan opintotukijärjestelmän lisäksi sekä kaikissa oppilaitoksissa että politiikassa tulisi panostaa niiden esteiden purkamiseen, jotka ovat jarruna työelämään siirtymisessä.
Työurat, työn laatu ja luonne ovat muuttuneet viime vuosikymmeninä perustavanlaatuisesti. Työurat muodostuvat yhä useammista pätkiin pilkotuista tai jopa päällekkäisistä työsuhteista. Nopeasti muuttuva työelämä asettaa haasteita työuran hallinnalle ja hyvinvoinnille. Kun ympäristö muuttuu, ihmiseltä vaaditaan sopeutumista, epävarmuuden sietokykyä ja valmiutta tarttua uusiin haasteisiin.
Pirstaloitunut työura ei välttämättä ole ongelma, ainakaan kun sen haasteisiin osataan vastata joustavammilla järjestelmillä. Poliitikoiila on valta parantaa järjestelmiä, jotka kannustavat, joustavat ja tukevat ihmistä yksilönä, että he voivat kantaa vastuuta itsestään ja lähimmäisistään.
Iästä, koulutuksesta tai osaamisesta riippumatta ihmisten tulisi sopeutua muuttuneisiin työmarkkinoihin. Kouluttautumisen uusiin työtehtäviin, jotka paremmin vastaavat työmarkkinoiden tarvetta, on oltava joutenolon vaihtoehto. Kortistoon on turha kouluttautua.
Monelle näin epävakaina aikoina on taloudellisesti kannattavampi vaihtoehto jäädä kotiin, koska opiskelijan leipä on perheelle olematon.
Mielestäni siinä ei kuitenkaan ole mitään järkeä. Lyhyenkin työn vastaanottamisen tulee olla kannustavaa, myös taloudellisesti. Kaikki työkykyiset ihmiset on saatava kiinni työelämään. Osa- tai määräaikainen työ on yhtä arvostettavaa kuin täysipäiväinenkin.
Nykytilanne ja Uuskylän kanssa käyty keskustelu osoittaa, että nuorten ääni ei kuulu poliittisessa keskustelussa riittävästi, koska sukupolvien välinen kuilu syvenee mitä nopeammin maailma muuttuu.
Meidän asiamme pitäisi kiinnostaa, koska esimerkiksi edes työurien pidentäminen niiden loppupäästä ei poista massaeläköitymisestä aiheutuvaa maksutaakkaa, joka lankeaa joka tapauksessa työssäkäyvin harteille tulevien vuosikymmenten aikana.
Siitä olemme vastuussa, ja on ihan vastuullista kouluttautua - vieläpä ilmaiseksi!