Menestyksen avaimet ovat erilaisissa osaajissa!

Kirjoitus julkaistu Mega -lehdessä 11.3.2011.

Suomessa talouden kehitys nojaa uuden tiedon luomiseen ja uuden tiedon innovatiiviseen soveltamiseen. Olemassa oleville asioille on luotava uudet merkitykset.  Luovat ja innovatiiviset ihmiset ovat yritysten, kaupunkien ja koko Suomen tärkein voimavara. Näin ollen kulttuurialan rooli on merkittävä kaupunkien kehityksessä.

Tietoyhteiskuntahuumassa ja uusien teknologioiden arkipäiväistyessä kulttuuri, talous ja teknologia on yhdistettävä uudenlaiseksi reseptiksi. Kulttuuri on tehokas lääke tukemaan talouselämää ja hyvinvointia. Siksi kulttuuria tulisi korostaa kaupunkien kilpailukyvyn kehittämisessä.  Kulttuurilla on myös suorempia taloudellisia vaikutuksia; parhaimmillaan se vahvistaa kaupungin imagoa, vahvistaa ja luo asukkaiden identiteettiä, synnyttää uusia työpaikkoja.

Suomi on maailman kärkeä kansallisen innovaatiojärjestelmän kehittämisessä. Siksi Suomessa tulisi panostaa luovien kaupunkien ja kaupunkiseutujen kehittämiseen, jotka mahdollistavat luovien yksilöiden ja organisaatioiden toiminnan ja vetävät luovia ihmisiä puoleensa. Kaupunkitasolla olisi parhaat mahdollisuudet luoda aivan uudenlaisia, innostavia ja inspiroivia toimintaympäristöjä niin yrityksille kuin yksilöillekin.

Luovan talouden ja innovaatiokehityksen kannalta paikat ja ympäristöt ovat tärkeitä.  Verkottunut maailma mahdollistaa kaikki rajat rikkovan vuorovaikutuksen. Suomalaisessa keskustelussa liian usein innovaatiopolitiikka nähdään ainoastaan kansallisella tasolla ilman, että huomioidaan maakuntien ja pienempien alueiden tarpeita tai mahdollisuuksia. Suomessa luovien alojen vahvistaminen ja kansallisen innovaatiokehityksen ohjaaminen ei onnistu, ellei suuremmissa kaupungeissa sijaitsevien, innovaatioita synnyttävien keskusten rinnalla osata hyödyntää Suomen alueiden erilaisuutta, ja jopa usein piilossa olevaa ja paikallisuudesta syntyvää osaamispotentiaalia.

Yritykset toimivat kansainvälisellä kentällä, jossa markkinat ja voimavarat ovat maailmanlaajuisia. Maailma on pienentynyt, eikä enää ei voida puhua kansallisista raja-aidoista. Yritykset harkitsevat entistä tarkemmin, minne ne sijoittavat toimintojaan. Tuotantolaitoksia perustetaan alueille, jossa on kasvavat markkinat ja edullista työvoimaa. Varsinainen niukka voimavara maailmassa on kuitenkin osaajat, luovat ja hyvin koulutetut kansalaiset. Vaikka matalassa maailmassa osaajat ovatkin hajaantuneena ympäri maailmaa, todennäköisimmin heidät tavoittaa luovista ympäristöistä, maailmanluokan osaamiskeskittymistä. Innovaatioita janoavat yritykset etsivät juuri näitä osaajia ja osaamiskeskittymiä. Sijaintipaikkaa valittaessa osaamisintensiivisille toiminnoille työvoiman hinta ja markkinoiden läheisyys eivät ole ainoita ratkaisevia tekijöitä.

Menestyksen avaimet ovat osaamisessa ja erilaisissa osaajissa, myös sen takia, että Suomi menestyisi yhä vaativampien kansainvälisten haasteiden keskellä. Vahvan työllisyyden saavuttamiseen tarvitaan osaavia tekijöitä sekä tutkimusta ja tuotekehitystä.  Korkeaa osaamista ja innovaatioita on tuettava aiempaa määrätietoisemmin.

Parasta tulevaisuuspolitiikkaa ovat panostukset osaamiseen, koulutukseen ja sivistykseen. Mielestäni osaamiseen panostamisen tulee olla kaikessa politiikan teossa lähtökohtana, sillä osaaminen on arvokkainta pääomaamme, niin taloudellisesti kuin sosiaalisesti.

Susanna KoskiHTM, eduskuntavaaliehdokas (Kok.)