Oivalluksista ilmiöiksi! (Pohjalainen)

Elinkeinoelämän Keskusliitto julkaisi menneellä viikolla tulevaisuuden osaamis- ja työvoimatarpeita ennakoivan Oivallus-hankkeen loppuraportin. Tulevaisuudessa monien töiden tavoitteita tai menetelmiä tavoitteiden saavuttamiseksi ei tiedetä tarkkaan ennakolta. Työmarkkinat kaipaavat aivan erilaista osaamista kuin aikaisemmin.Nykynuori sukupolvemme on taatusti saavuttanut enemmän kuin yksikään aikaisemmista saman ikäisenä. Harvan vanhemmat ovat aikanaan olleet kahden tutkinnon suorittaneita maistereita 25-vuotiaina. He tuskin ovat juosseet samanlaista kilpajuoksua työmarkkinoilla kun me. Yhteiskunta muuttuu edelleen ja ihmiset sen mukana, mutta järjestelmät laahaavat perässä. Niissä olisi vielä kosolti ketteröittämistä. Tämän päivän suoritusyhteiskunta ei ruoki riittävästi uudistumista.Tutkintojen kahminen pärjätäkseen työmarkkinoilla on epätarkoituksenmukaista sekä yksilön itsensä, työnantajan ja koulutusjärjestelmän kannalta. On järjetöntä kerätä maisterintutkintoja vain päästäkseen siihen joukkoon jolla on edes mahdollisuus tulla valituksi johonkin työtehtävään. Karu tosiasia on, ettei maisterin tutkintojen lukumäärälläkään enää erotu hakijajoukosta edukseen. Kaikkien osapuolten kannalta olisi järkeväpää erottua henkilökohtaisten kykyjen perusteella. Visiointivalmiuksia on vaikea erottaa paperilta. Vastuuta näiden kykyjen ja valmiuksien kehittämisestä ei voi ulkoistaa koulutusjärjestelmälle eikä työnantajalle. Ihmisellä itsellään on vastuu itsensä ja kykyjensä kehittämisestä. Kyvykkyydelle pitää olla myös markkinat. Luovuuteen kannustavassa ja rohkaisevassa ilmapiirissä henkilökohtaisen osaamisen merkitys korostuu tutkintojen lukumäärän sijaan.Luovia ja rohkeita tyyppejä tarvitaan paitsi yrittäjiksi, mutta yhtä kipeästi heitä tarvitsevat myös olemassa olevat työmarkkinat ja julkinen sektori. Huikeiden strategioiden ja kehittämishankkeiden sijaan tämän piilevän osaamisen ja yrittäjäenergian vapauttamiseksi tarvitaan enemmän uskallusta! Parhaat tyypit eivät löydy oikeisiin tehtäviin, ellei myös yritysten rekrytointinenä terävöity. EK:n Oivallusta säestäen, kehottaisin yrityksiä luotsaamaan luovempaa henkilöstöpolitiikkaa. Kenestäkään ei voi kouluttaa luovaa, kaikki ole yhtä innovatiivisia kuin toiset, eikä kaikkien tarvitse olla. Kaikki työtehtävät eivät edellytä luovuutta. Siltikään luovuuden merkitystä yritykselle ei pitäisi aliarvioida. Luovuutta voi hyödyntää organisaation kehittämiseen!Uutta Nokiaa, Marimekkoa tai Angry Birdsiä ei synny sormia napsauttamalla, vaan kaikki on pidemmän jumppauksen ja verkostoitumisen tulosta. Vanhan sanonnan mukaan: ”nälkä kasvaa syödessä”. Se pitää myös luovuuden kohdalla paikkansa. Luovuuttakin voi kehittää ruokkimalla sitä. Vain siten mahdollisuuksien näkeminen ja niihin tarttuminen virheitä pelkäämättä on mahdollista. Luovuus elää rohkeudesta. Näin pelkistäen, epäonnistumiset tulisi sallia myös itselleen. Niistä oppimalla voi jatkaa vahvempana eteenpäin. Luovuus syntyy rohkeudesta olla oma itsensä. Kannustavassa ilmapiirissä hyvät oivallukset voivat kasvaa suuriksi ilmiöiksi!Kolumni Pohjalaisessa kesäkuussa 2011