Politiikan kunnia palautettava

Suomi, Eurooppa ja koko maailma näyttivät menevän täysin sekaisin viime viikolla, kun Donald Trump valittiin Yhdysvaltojen uudeksi presidentiksi lähes koko läntisen maailman toiveita ja ennakko-odotuksia vastaan. Trumpin puheet ja populistinen kampanja oli yhdysvaltalaisen ja eurooppalaisen lehdistön hampaissa, minkä lisäksi jopa osa Trumpin omasta puolueesta, republikaaneista oli näyttävästi irrottautunut Trumpin kampanjasta ja asettunut jopa tukemaan demokraattien ehdokasta Hillary Clintonia. Miksi sitten kävi niin, että ennakkosuosikkina aivan viime hetkenkin gallupeissa pidetty Clinton hävisi vaalit Trumpille?Politiikka on näyttäytynyt jo kauan tavalliselle kansalaiselle ylimieliseltä ja osa kansasta on pettynyt Yhdysvaltojen liberaaliin ja liian kansainväliseen politiikkaan. Trump edusti tavallisille amerikkalaisille toivoa uudesta ja paremmasta, minkä lisäksi kilpakumppani Clintonin ulkoministerikauden sähköpostisotkut olivat vielä hetki ennen vaaleja FBI:n tutkittavana.Vierailimme elokuussa Washingtonissa Pohjoismaiden neuvoston konservatiiviryhmän kanssa ja niiden kokemusten perusteella yhdysvaltalainen keskustelu presidentinvaaleista näyttäytyi kovin erilaisena, kuin suomalaisen median analyysit presidenttiehdokkaista. Täällä media nosti Clintonin kritiikittömästi kultajalustalle, kun taas Trumpin esitettiin ilman ainuttakaan hyvettä. Toivottavasti sama ei voisi tapahtua Suomen presidentinvaalien uutisoinnissa.Mitä merkitystä sitten Yhdysvaltojen presidentinvaalien lopputuloksella on esimerkiksi Suomen ja Euroopan kannalta? Paljon riippuu siitä, miten kirjaimellisesti uusi presidentti aikoo toteuttaa kampanjanaikaisia lupauksiaan. Trump on lausunnoillaan kyseenalaistanut kansainvälisten organisaatioiden tarkoituksenmukaisuutta sekä kansainvälisten sopimusten järkevyyttä. On mahdollista, että EU:n ja Yhdysvaltojen välillä pitkään neuvoteltu vapaakauppasopimus sekä Pariisin ilmastosopimus tullaan kaatamaan Trumpin presidenttikaudella. Tämä ainakin sopisi Trumpin äänestäjille, jotka kokevat, että kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja vapaakauppasopimukset ovat suuria syyllisiä teollisuuden työpaikkojen katoamiseen Yhdysvalloista. On kuitenkin rehellistä todeta, ettei Pariisin ilmastosopimus velvoita tälläkään hetkellä Yhdysvaltoja leikkaamaan päästöjään, eikä sopimuksen noudattamatta jättäminen aiheuta minkäänlaisia sanktioita.Trumpin vaalivoiton jälkeen koko Eurooppa on päivitellyt vaalitulosta ja osoittanut sinänsä varsin ymmärrettävän huolensa tulevaisuudesta ja uuden presidentin mahdollisesta politiikasta. Asiaa on kommentoitu ikään, kuin kyseessä olisi paha uni. Kyse ei suinkaan ole mistään tilapäisestä tai yksittäisestä tapahtumasta, vaan kyse on ilmiöstä, jonka yksi osa Yhdysvaltojen presidentinvaalitulos on. Samaa ilmiötä on todistettu myös esimerkiksi Unkarissa, Britanniassa ja kenties ensi keväänä myös Ranskassa.Populistisen politiikan nousu ja vahvistuminen sekä perinteisen politiikan etääntyminen tavallisesta kansalaisesta on huoli, joka meidän on vihdoin alettava ottaa tosissamme. Äänestäjien syyttely ja aliarvioiminen ei auta, vaan kansalaisten luottamus on kyettävä lunastamaan kunniakkaalla politiikalla, toimintatavoilla yhä vastaisuudessakin. Nykytilanteen ja harjoitetun politiikan suurin ristiriita on siinä, että arvot ja käytännöt eivät kohtaa. Tämä on valitettavan totta myös kotimaassamme.Kolumni on julkaistu Pohjalaisessa 19.11.2016

Edellinen
Edellinen

”On aamus' alkanut, synnyinmaa”

Seuraava
Seuraava

Mielipidekirjoitus: Vihreiden varjobudjetti leikkaisi koulutuksesta ja korottaisi veroja