Puuta, heinää ja vesiperä

Vasemmistoliiton valtuutettu Mantila esitti kirjoituksessaan (Pohjalainen 11.10.2011) perinteisen vasemmistolaisen suhtautumisen muuttuvaan palvelutuotantoon. On hyvä että puolueen kanta tuodaan esille. Kuntalaisten kannalta on huolestuttavaa, että Mantilan kirjoituksessa oli asiavirheitä, jotka voidaan osoittaa palvelusetelilaista, joka on nimenomaan mahdollistava laki ja korostaa asiakkaan valinnanvapautta.

Vastoin Mantilan käsitystä, palveluseteli ei suinkaan tarkoita automaattisesti kunnallisten palvelujen yksityistämistä. Palveluseteli tarjoaa yhden vaihtoehdon kunnalle järjestää osan sen järjestämisvastuulla olevista sosiaali- ja terveyspalveluista. Vaasassa palveluseteli on otettu käyttöön v. 2006 ja meneillään on yhteisen sähköisen seudullisen palvelusetelimallin käyttöönotto. Seudulliseen järjestelmään pyritään saamaan vähintään 30 palveluntuottajaa, jotta palveluita on tarjolla molemmilla kotimaisilla kielillä kaikkiin seudunkuntiin. Tällä hetkellä Vaasassa on 23 Vaasan kaupungin hyväksymää palveluntuottajaa. Kunnat hyväksyvät palveluntarjoajat varsin tarkkojen kriteerien perusteella ja yhteistyötä tehdään jatkuvasti. Seudullista palvelusetelimallia koordinoi Vaasanseudun Kehitys Oy.

Suurin erhe Mantilan kirjoituksessa on se, että hän pitää palveluseteliä vain parempituloisten tukimuotona, jolloin pienituloisemmat saavat vain heikkolaatuisia palveluita kunnalta. Juuri palvelusetelin avulla kunnat voivat suitsia sekä oman terveydenhuollon kustannuksia, jotka suurten ikäluokkien ikääntyessä ovat alati kasvavia, että pienentää sekä asiakkaalle aiheutuvaa kustannusta yksityisen palvelun ostamisesta. Näin yhä suurempi osa terveydenhuollon asiakkaista voi halutessaan ostaa esim. kotipalvelun tai omaishoidon lomituksen yksityiseltä palveluntuottajalta.

Palvelusetelimalli kannustaa ja ohjaa asiakkaita ostamaan myös muita palveluita yksityiseltä, kuten esim. kotiapua siivouksessa. Palveluseteli ei suosi mitään tuloluokkaa erikseen. Parempituloisille edullisin vaihtoehto on yleensä kotitalousvähennyksen käyttö, joka on yksityisen henkilön veroetu. Mantilan tarkoittamien parempituloisten palvelukysynnällä on siis kovin vähän tekemistä kunnallisten palvelujen laadun kanssa. Kilpailulla sen sijaan on.

Mikäli markkinoilla olisi muitakin palveluntarjoajia kunnallisen monopolin sijaan, myös kunta olisi aidon kilpailun vallitessa pakotettu parantamaan palvelujensa laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä niiden mittaamista. Jo talouden lainalaisuuksien perusteella kilpailu voi parantaa palvelujen laatua, myös julkisessa terveydenhuollossa.

Yhdestä asiasta olen kuitenkin Mantilan kanssa samaa mieltä. Jotta kuntalaiset saisivat paremman käsityksen julkisen terveydenhuollon kustannuksista, tulisi kaupungin terveyspalveluiden asiakaslaskutuksen yhteydessä ilmoitta palveluiden todelliset kustannukset. Näin vertailu yksityisesti ja julkisesti tuotetun palvelun välillä olisi helpompaa.

Palveluseteli on meille kuntalaisille yksi mahdollisuus ratkaista terveydenhuollon ylikuormittuminen suurten ikäluokkien ikääntyessä, koska palvelujen avulla asiakkaat pärjäävät pidempään kotona.

Susanna KoskiVaasan Kokoomusnuoret pj.