Käsittämättömien mahdollisuuksien maaseutu

Maaseutu – rauhan, seesteisyyden ja hiljaisuuden tyyssija, jossa mieli lepää ja ihmisellä on hyvä olla. Näin suomalaiset pääasiassa kokevat maaseudun.Toisaalta erityisesti kaupunkilaiset, jotka ovat vieraantuneet maaseudusta ja sen todellisuudesta, epäilevät maaseudun elinvoimaisuutta ja maalla elämisen mahdollisuuksia.Mielikuva maaseudusta koetaan kaikkialla pääasiassa positiiviseksi, mutta ovatko maalta kaupunkeihin muuttaneet ja uudet sukupolvet unohtaneet maaseudun mahdollisuudet ja kilpailukykytekijät suhteessa kaupunkiseutuihin?Viime vuosina alati kiihtynyt kaupungistumisen kehitys, ihmisten maaltamuutto kaupunkeihin, näivettää ainakin mielikuvien tasolla maaseudun elinvoimaa.On totta, että väestörakenteemme ikäjakauma asettaa osaltaan mittavat haasteensa maaseutukuntien tulevaisuudelle, joka kaipaisi helpotusta nuorista lapsiperheistä. Monet nuoret lapsiperheet harkitsevatkin vakavasti paluumuuttoa lapsuutensa maisemiin ja pois kaupungista.Sekä maaseutukunnilla että valtiolla on omat haasteensa ja velvollisuutensa nuoren väestön houkuttelemiseksi. Maaseudulla on ollut ratkaiseva rooli suomalaisen yhteiskunnan kannatinkivenä läpi vuosisatojen. Vaikka talouden ajat ovat vaihdelleet, ei maaseudun elinvoima ole koskaan ollut merkityksetön. Perusolettamat maaseudun suhteellisista eduista eivät ole juurikaan ajan saatossa muuttuneet yhteiskunnan salamannopeasta kehityksestä huolimatta. Myös kaupunkilaisten olisi syytä ymmärtää, että maaseudulla itse asiassa tuotetaan kaikki se, mikä pitää kaupungitkin sykkeessä; ruoka ja energia päällimmäisinä. Alavireinen taloustilanne kaipaisi kasvunäkymiä, joita osataan odottaa uusilta maailmanluokan dynamiikkaa uhkuvilta aloilta. Samanaikaisesti unohdetaan, millaisia mahdollisuuksia olisi siellä, mistä löytyvät jo entuudestaan tarvittavat resurssit, vaikka toimijat ovatkin harvemmassa. Liian usein unohdetaan maaseudun mahdollisuudet, niiden tunnistamiseen on vain mielikuvitus rajana. Sipilän hallitus on asettanut kunnianhimoiset panostukset ja tavoitteet esimerkiksi biotalouden kehittämiselle.Uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön ja hyödyntämiseen perustuva osaaminen ja työ syntyvät nimenomaan maaseudulle.Maaseudultamme löytyy mittaamattomasti mahdollisuuksia erilaisten luonnonvarojen, tuotannon ja tuotteiden jalostamiselle. Useammillekin tekijöille riittäisi sijaa, sillä taloudelliselle toimeliaisuudelle on aina tilaa. Sikäli, kun kansantaloutemme suurimpiin haasteisiin lukeutuva työn tarjonnan ja työvoiman kohtaanto-ongelma on yhä ratkomatta, kannattaa katse suunnata maaseudulle. On tullut viimeistään edellisten vuosien aikana selväksi, etteivät työttömät työnhakijat löydä avoimia työpaikkoja eivätkä työvoimaa tarvitsevat yritykset löydä tarvitsemaansa työvoimaa nykyisillä työmarkkinarakenteilla. Maaseudulla lähestulkoon minkä tahansa elinkeinon kustannukset niin toiminnan, investointien kuin työvoiman osalta ovat suhteellisesti edullisempia kaupunkiseutuihin nähden. Maaseudun arjen, työn ja yrittämisen todellisuus on toista kuin mitä kaupunkilaiset ja kaupungista maalle muuttavat downshiftaajat mieltävät sen olevan.Maalla asuvien ja siellä varttuneiden asenne työntekoon ja hyvinvoinnin kasvattamiseen ovat yleensä poikkeuksellisia verrattuna tottumuksiin kaupungeissa. Työ, josta koko Suomi hyötyy, tehdään maaseudulla. Siksi on tärkeää ymmärtää ja arvostaa maaseutua, sen asukkaita sekä elinkeinoja koko Suomen hyvinvoinnin turvaajana.Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 7.10.2015