Soten arvohaava paikattava

Suomessa on jo useampi hallitus sorvannut sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta. Viime hallituskaudella ei sote-uudistuksen kanssa päästy pitkälle. Uudistuksen tavoitteet ovat kuitenkin selvät: suomalaisten hoitoon pääsy on turvattava, jonoja lyhennettävä ja asiakkaalle turvattava laadukkaat terveyspalvelut ja valinnanvapaus itselleen sopivimmasta palvelusta. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusrasite on oikaistava ja terveyspalveluista tehtävä entistä kustannustehokkaampia. On syytä muistaa, että mikään hallinnollinen sote-uudistus ei kykene yksin paikkaamaan ”arvohaavaamme”, jossa yksilön vastuu on ulkoistettu yhteiskunnalle. Onko sitten realistista, että kun supistetaan julkisen talouden terveydenhuoltomenoja, myös terveyspalvelujen laatua ja saatavuutta parannettaisiin? Vastaus on kyllä, se on mahdollista. Mallina voi käyttää esimerkiksi Singaporea, joka tarjoaa monilla mittareilla maailman laadukkaimpia terveyspalveluja, kehittyneiden maiden mittakaavassa myös edullisesti. Terveydenhuoltomenojen osuus bruttokansantuotteesta ovat selvästi suuremmat Suomessa (9,1 %) kuin Singaporessa (4 %). Singaporessa vastuu ihmisten terveydestä on yhteiskunnan lisäksi yksilöillä itsellään. Korkeiden verojen sijaan työntekijät ja työnantajat maksavat joka palkasta osuuden työntekijän terveystilille, jota valtio ylläpitää. Terveyspalveluja käytettäessä potilaan terveystililtä veloitetaan sairaalapalvelujen hinta. Palvelut ovat suhteellisesti edullisempia potilaalle, kun kilpailu on vapaata ja valtio sääntelee sitä vain välttämättömän määrän. Singaporessa asiakkaalla on mahdollisuus määrittää laajalti omaa terveydenhoitoaan. Terveydenhuoltojärjestelmä antaa potilaalle esimerkiksi mahdollisuuden tulla hoidetuksi omassa huoneessa useamman potilaan huoneen sijaan. Yhden tai kahden hengen huone maksaa enemmän kuin useamman hengen huone. Tärkeintä kuitenkin on, että potilaalla on mahdollisuus valita itselleen paras vaihtoehto maksuhalunsa mukaan. Kun Suomessa valtio tällä hetkellä tukee yksityisten terveyspalvelujen käyttöä, eli tässä tapauksessa pääasiassa vauraamman väestön terveyspalveluja, tukea Singaporen mallissa saa maan vähävaraisin osa. Yksilönvastuun lisääminen oman terveyden ylläpitämisessä ja hoidossa hyödyttävät sekä yksilöä että koko kansantaloutta. Kun ihminen osallistuu ”maksamalla omasta pussista” terveyspalvelujaan, kasvattaa se myös motivaatiota terveyden ylläpitoon esimerkiksi liikunnan lisäämisellä, oikeilla ruokavalinnoilla sekä muilla terveillä elämäntavoilla. Terveet ihmiset pysyvät pidempään työkykyisinä ja pystyvät tuottamaan enemmän lisäarvoa yhteiskunnalle. Vaikka Suomessa ei tällaiseen Singaporen mallin kaltaiseen, paikoin utopistiseltakin kuulostavaan järjestelmään siirryttäisikään, tulee meidän yrittää poimia rusinat pullasta omaan järjestelmäämme sopiviksi. Tärkeintä on palvelujen korkea laatu ja asiakkaan valinnanvapaus. Tämä mahdollistetaan ainoastaan palvelujen tuottajien vapaalla kilpailulla. Kaikki kustannushyödyt kannattaa ottaa talteen, kun siihen nyt sote-uudistuksessa on mahdollisuus. Tämä tarkoittaa hallinnosta ja seinistä karsimista. Terveydenhuoltoalan järjestöistä Lääkäriliitto, SuPer ja Tehy kannattavat viiden ja THL 4-5 sote-alueen mallia. Todistettavasti on olemassa asioita, joista voin olla ammattiyhdistysten kanssa samaakin mieltä. Kolumni julkaistu Pohjalaisessa 25.10.2015