Kiitos!

Rakkaat kokoomusnuoret,

Ei ole helppoa olla kokoomusnuorten puheenjohtaja. Pitäisi olla mukana rakentamassa elävää järjestökenttää Hangosta Utsjoelle, mutta toisaalta luoda tärkeimpiä valtakunnallisia verkostoja juuri Helsingissä. Pitäisi herättää median huomio raikkailla ja uusilla yhteiskunnallisilla avauksilla, mutta samalla välttää viestinnällisiä ylilyöntejä. Pitäisi haastaa emopuoluetta kehittymään ja uudistumaan, mutta toisaalta myös tukea emopuolueen taistelua vaaleissa ja väännöissä toisten puolueiden kanssa.

Niin – ei ole helppoa olla kokoomusnuorten puheenjohtaja. Toisinaan tuntuu, että tämän järjestön puheenjohtajalta odotetaan liki mahdottomia. Odotukset on nostettu niin korkealle ja ne ovat sisäisesti niin ristiriitaisia, että niiden täyttäminen tai ylittäminen tuntuisi vaativan suorastaan yli-inhimillisiä kykyjä.

Tällaista tehtävää kuitenkin lähdin tavoittelemaan. Tietoisena siitä, että matka kohti puheenjohtajuutta tulisi olemaan rankka. Tietoisena siitä, että tässä järjestössä puheenjohtajavaali herättää aina suuria tunteita puolesta ja vastaan. Ja ennen kaikkea tietoisena siitä, että lähdin kisaan altavastaajana ja että voitto olisi epätodennäköinen. Ja että vaikka tulisinkin valituksi, ei työ puheenjohtajana tulisi olemaan helppoa.

Olen loputtoman kiitollinen kaikille teille, jotka tämän vaativan matkan ajan olette eri tavoin olleet minua tukemassa ja kannustamassa. Jäsenäänestyksen tulos oli lopulta niin tiukka, että jokaisen mukana olleen panos oli osaltaan ratkaiseva. Olen teille valtavassa kiitollisuudenvelassa. Lisäksi tiedän olevani poikkeuksellisen etuoikeutettu ja onnellinen, että olen saanut kokea tämän kaiken yhdessä teidän kanssanne.

Samalla tiedän, että joukossamme on paljon sellaisia, jotka pettyivät puheenjohtajavaalin tulokseen. Eikä ihme: Matias Marttinen on ihminen, jonka samanaikasesti sekä suoraselkäinen että lempeä persoonallisuus herättää sekä ihailua että kiintymystä. En lainkaan ihmettele sitä, että niin moni halusi tehdä kaikkensa Matiaksen valinnan hyväksi. Ja että pettymys vaalin tulokseen on sen mukainen.

Haluan kuitenkin olla koko liiton puheenjohtaja. Haluan, että jokainen kokoomusnuori voi kokea Kokoomuksen Nuorten Liiton edelleen omakseen ja että haluamme kukin tahoillamme jatkaa sen rakentamista. Itse asiassa – ellen siinä onnistu, puheenjohtajuuteni ei voi onnistua.

Kuten sanottua, kokoomusnuorten puheenjohtajuudelle on asetettu liki yli-inhimilliset odotukset. En voi onnistua niiden täyttämisessä, ellen saa jokaista kokoomusnuorta tuekseni siinä työssä. Tarvitsen teitä kaikkia, riippumatta siitä, tuitteko tähän tehtävään minua vai toista ehdokasta. Jokaisen teistä panos tämän liiton kehittämisessä on korvaamattoman arvokas.

Kokoomusnuorten nousu on perustunut siihen, ettei se ole tyytynyt olemaan pelkkä nuorten harrastejärjestö, vaan että se on puskenut itsensä suoraan politiikan kovaan ytimeen. Se on uskaltanut haastaa ja olla rohkeasti eri mieltä. Se ei ole uinut valtavirran mukana, vaan raivannut rohkeasti oman tiensä.

Kokoomusnuoret voi säilyttää ja vahvistaa asemaansa vain, jos se kykenee vastaisuudessakin olemaan rakentavahenkinen haastaja. Sen on osattava uudistua ja uskallettava kyseenalaistaa. Kokoomusnuorten valttina on ollut rohkeus ja oivaltavuus. Kokoomusnuoret on ylpeänä ilmoittanut olevansa aina kaksi askelta emopuoluetta edellä. Nyt voisimme ottaa rohkeasti tavoitteeksemme sen kolmannenkin askeleen etumatkan ottamisen.

Kokoomusnuorten periaateohjelmassa määritellään kokoomusnuorten arvoiksi vapaus, vastuu ja välittäminen, sivistys, kannustavuus, mahdollisuuksien tasa-arvo ja isänmaallisuus. Noiden arvojen varaan on turvallista rakentaa kokoomusnuorten poliittinen linja myös vastaisuudessa.

Hallitusvastuu rasittaa jo emopuoluettamme. Kokoomusnuorten tulee toimia puolueen omatuntona, joka muistuttaa oikeistolaisesta aatteesta silloinkin, kun emopuolue rämpii tuskaista taivaltaan hankalien hallituskumppaniensa kanssa.

Elämme lisääntyvän sääntelyn, kieltojen ja rajoitusten aikaa. Suomen politiikka on kääntynyt suuntaan, jossa valtion rooli paisuu ja yksilöllisen valinnanvapauden rooli kapenee. Kokoomusnuorten tulee rohkeasti asettua yksilön puolelle kontrolliyhteiskuntaa vastaan.

Vapaus tarvitsee puolustajansa. Kokoomusnuorten tulee olla se poliittinen voima, josta muutos lähtee liikkeelle. Vähempään emme saa tyytyä.