Korkeakoulupaikkojen ja kehtojen epäsuhta

Kesän mittaan Vaasan suunnalta on tehty monta mielenkiintoista avausta, joista yhtenä mielenkiintoisimmista on keskustelu Vaasan ammattikorkeakoulun tulevaisuudesta sekä sen suhteesta Seinäjoen ammattikorkeakoulun tekemiin yhteistyöratkaisuihin Tampereen T3-korkeakoulukonsernin kanssa.Olen vakuuttunut, että suuri osa Pohjanmaan asukkaista seuraa maamme ja aikamme uutisointia myös valtakunnallisista medioista, vaikka sitä ei aina alueellisesta keskustelusta kaikin puolin uskoisi. Tulee mieleen Vaasan Jaakkoo ja ”oottako kuullu?”.Koko koulutusjärjestelmämme on uudistettu kokoomuslaisen opetusministerin Sanni Grahn-Laasosen johdolla ja syystäkin siihen on ryhdytty.Vaasa on tulevaisuudessakin korkeakoulukaupunki, mutta koko keskustelun jatkumisen kannalta tärkein luku kannattaa sisäistää: viime vuonna Suomessa oli 40 000 korkeakoulupaikkaa ja samana vuonna syntyi 50 000 lasta. Ikäluokkien pieneneminen on jo sellaisenaan karua luettavaa, mutta verrattuna korkeakoulupaikkoihin on kiistatonta, että tulevat vuodet ja vuosikymmenet tarkoittavat merkittäviä muutoksia ja uudenlaisia haasteita koko korkeakoulukenttään.Vaasan ammattikorkeakoulun vaikeuksia on käyty julkisuudessakin läpi pitkään, ja ne korostavat tarvetta määrätietoiselle kehittämistyölle. Vertailut muihin ammattikorkeakouluihin, edes Seinäjoen ratkaisuihin, eivät ole hedelmällisiä pelkästään jo siitä syystä, että yksiköiden vahvuudet ja profiilit ovat erilaisia.Toisin kuin Vamk, Seinäjoen ammattikorkeakoulu on yksi maamme suurimpia yksiköitä. Edes suurempi koko ei poista yhteistyön tarvetta tai tärkeyttä eri yksiköiden välillä, päinvastoin sitä on lisätty. Tarkoituksenmukaisempaa olisikin Vaasassa kysyä: miten rakennamme omalle pohjallemme omia vahvuuksiamme?Mikäli olosuhteet eivät muutu oleellisesti, lienee selvää, että jollain aikavälillä Vaasan hartiat eivät välttämättä riitä kolmen korkeakoulun (Vaasan yliopisto, Vamk, Novia) ylläpitämiseen, vaikka taatusti joka ikinen taho sitä toivoisikin.Vamkin haasteiden rinnalla ei Vaasan yliopistokaan jää osattomaksi. Tutkimuksen osalta sen profiili kaipaa vahvistusta, sillä vaara se on sekin, että meillä on yliopisto, joka kuulostaa liikaa ammattikorkeakoululta. Lopputulos ei näin ollen jättäisi mitään arvailujen varaan.Onneksi Vaasan yliopisto on alkanut profiloitua entistä selvemmin omille vahvuusaloilleen tekniikkaan ja kauppaan. Työtä on jatkettava määrätietoisesti ja esimerkiksi VEBICin kaltaiset aihiot ovat enemmän kuin tervetulleita.Vaasa tarvitsee korkeakoulustrategian, joka vahvistaa ja voimistaa eri korkeakoulusektoreiden kanssa tehtävää yhteistyötä niin Vaasassa kuin Vaasasta ulospäin.Vaikka korkeakoulut näkyvät ja tuntuvat monin tavoin alueellamme, tärkeät ratkaisut tehdään koko maan ja järjestelmän tasolla. Siitä syystä ei pidä tyytyä vain alueelliseen merkittävyyteen, vaan tavoitella maan laajuista merkittävyyttä niin tulosten kuin järjestelmän tasolla.Korkeakoulukonserneja rakennetaan kautta maan, esimerkiksi Lapissa, Oulussa, Lappeenrannassa ja Lahdessa. Isoista muutoksista selviytyy parhaiten, kun niissä on aktiivisen toimijan roolissa eikä muutosten jarruttajana.Vaasassa pitää alkaa toden teolla pohtia, miten ja millä tavoilla olemme tulevaisuudessakin korkeakoulukaupunki. Avainsanana ja -tekona pitää olla yhteistyö, mikäli kilpailussa halutaan pärjätä.Mielipidekirjoitus on julkaistu Pohjalaisessa 1.8.2018.

Edellinen
Edellinen

EU mahdollistaa ponnistelut ja estää mielettömyydet

Seuraava
Seuraava

Valmiiksi nurinkurisia käsityksiä