Lottovoitto, joka ei enää kelpaa

Koko kulunut viikko on pauhattu Tilastokeskuksen tuoreimmasta väestöennusteesta, joka kertoo, mitä väestöllemme tapahtuisi, jos kehitys jatkuisi samankaltaisena myös tulevat vuosikymmenet. Ennusteet tehdään menneiden syntyvyyden, kuolleisuuden ja nettomaahanmuuton trendien perusteella.Väestöennuste on tuoreimmalla tiedolla kääntynyt vakavaan laskuun, vaikka se laskenut jo koko 2010-luvun ajan. Ennusteen mukaan tänä vuonna syntyy ensimmäisen kerran alle 50 000 uutta suomalaista. Syntyvyyslukujen laskun dramaattisuutta kuvaa se, että tänä vuonna koulutiensä aloitti 61 000 lasta. Nyt jo kolmatta vuotta peräkkäin Suomessa kuolee enemmän ihmisiä, kuin uutta elämää syntyy.Ennusteen vakavin vaikutus on, että pitkällä aikavälillä huoltosuhteemme, lasten ja eläkeläisten määrä suhteessa työikäiseen väestöön, heikkenee entisestään. Huoltosuhteen tasapainottaminen on juuri se keskeinen lähtökohta rakenteellisille uudistuksille eli työmarkkinoiden vapauttamiselle ja sosiaaliturvan uudistamiselle. Työn arvotusta on lisättävä. Ilman työntekoa meillä ei ole varaa eläkkeisiin, sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluihin tai koulutukseen nykyisen laajuisina, puhumattakaan niiden kasvavasta rahoitustarpeesta.YK:n arvioiden mukaan maailman väestö tulee kasvamaan reiluun 9 miljardiin vuoteen 2050 mennessä. Tämä väestön kasvu keskittyy muihin maanosiin kuin Eurooppaan. Yli puolet väestön kasvusta tulee tapahtumaan Afrikassa. Myös muiden Pohjoismaiden, Ruotsin, Norjan ja Tanskan väestö kasvaa Suomen väestöä nopeammin.Tilastokeskuksen tuoreet tilastot myös korkeakoulutettujen muuttoliikkeestä Suomesta ulkomaille ovat karua luettavaa. Ne suorastaan pakottavat pohtimaan syitä maastamuutolle. Suomesta on 2010-luvulla muuttanut korkeakoulutettuja enemmän ulkomaille kuin, mitä tänne muuttaa.Koulutusta ja osaamista yleensä kartutetaan oman elintason nostamiseen liittyvien mahdollisuuksien kasvattamiseksi. Muuttoratkaisuihin päädytään, jos Suomessa vastaavia mahdollisuuksia työuralla ei ole. Lukujen perusteella muuttoratkaisuihin ei vaikuta myöskään yhteiskuntamme poikkeuksellisen mittava turvaverkko, mitä moni pitää arvossaan esimerkiksi perhettä perustettaessa. Jos esimerkiksi suomalainen neuvolajärjestelmä, edullinen varhaiskasvatus ja laadukas koulutusjärjestelmä eivät ole tekijöitä, jotka puolustaisivat Suomea kilpailukykyisenä maana, on välttämätöntä pohtia muita työntö- ja vetovoimatekijöitä.Osaavan työvoiman on jo nyt mahdollista tulla Suomeen vaivatta. Sen sijaan kouluttamattomille ja kielitaidottomille tulijoille alati muuttuva työelämämme ja automatisoituva yhteiskuntamme tarjoavat yhä vähemmän mahdollisuuksia. Työmarkkinoiden ulkopuolella olevan väen määrän lisääntyminen ei paranna huoltosuhdettamme, vaan vääristää sitä entisestään.Jotta Suomi olisi korkeantason osaajille, niin Suomesta kuin ulkomailtakin, houkutteleva vaihtoehto, tulisi korkeampi palkkaisten työpaikkojen synty mahdollistaa nykyistä paremmin. Tai oikeastaan onhan niitä jo, mutta ankara verotuksen progressio pitää huolen siitä, että uusia korkean tuottavuuden työpaikkoja syntyy hitaasti. Tämän epäkohdan korjaamista ei ole enää aikaa viivytellä.Kolumni on julkaistu Keskipohjanmaassa 22.11.2018.