Verotuksen kiristämisen sietämätön keveys

Julkisen talouden hoidossa veronkorotukset ovat aina laiskaa politiikkaa. Niin valtion kuin kuntien taloudet ovat kärsineet jo liian pitkään rakenteellisten uudistusten puutteesta. Edes maakuntauudistuksen pitkälle viety valmistelu ei kuntatasolla ole viitoittanut tietä. Talousasioista vähääkään perillä olevat tietävät, että veronkorotukset ovat työkalupakissa viimeinen keino, edes tilapäisinä ratkaisuina. Käytännössä niihin kuitenkin tyypillisemmin tartutaan ensimmäisenä. Vastuullisten päätösten tekijöistä on koko viimeisimmän finanssikriisin ja nyt sitä seuranneen noususuhdanteen huipun aikana ollut pula niin kunnissa kuin eduskunnassa.Talouden dynamiikka toimii siten, että mitä kevyempää verotus on, sen terveemmällä tolalla kunnan tai valtion talous on. Mekanismi toimii täsmälleen identtisesti myös toiseen suuntaan: mitä enemmän verotusta kiristetään, sitä huonompaan suuntaan kunnan tai valtion talous kehittyy. Nykyisen hallituksen politiikka, jossa verotusta on myös kevennetty, todistaa veronkevennysten dynaamisten vaikutusten merkitystä. Hallituksen finanssipolitiikka on lähtenyt siitä, että palkkaverotuksen pitää keventyä kaikissa tuloluokissa. Veronkevennysten ulottaminen kaikkiin tulotasoihin tulee olla keskeinen tavoite myös jatkossa.Veronmaksajain keskusliitto julkisti verotuksen ankkuriperiaatteensa tällä viikolla:” Verojen yleistä tasoa on alennettava, erityisesti palkkojen osalta. Julkisen talouden kestävyyttä pitää parantaa uudistamalla sosiaali- ja terveyspalveluja sekä sosiaaliturvajärjestelmää, mutta jos se ei riitä, on sopeutus tehtävä leikkaamalla julkisia menoja, ei veronkorotuksilla” (HS 14.11.).Päinvastaista vastuuta puhuu Vaasan kaupungin veronkorotukset ensi vuodelle. Vaasan kaupunginvaltuusto äänesti kunnallisveron korottamisesta maanantain budjettikokouksessaan. Suurin osa jopa kokoomuksen valtuustoryhmästä kannatti veronkorotusta.Veronkorotukset ovat kategorisesti huonoa mainosta ja mainetta kaupungille. Se on viesti siitä, että talousasioita ei hallita nyt eikä todennäköisesti tulevaisuudessakaan. Toiseksi se on viesti siitä, että tänne ei kannata eteläisen Suomen keskuskaupungeista muuttaa. Suomessa eletään taloudessa suhdanteiden huipulla ja maailmanluokan menestystä niittävässä energiapääkaupungissa korotetaan veroja! Tämä toimintatapa ei istu sen enempää talousteorioihin, saati sitten kuntalaisten kukkaroihin. Päättäjien tehtävä on edistää kuntalaisten asioita, ei virkamiesten. Taloustaidon lisäksi Vaasan kaupunginvaltuustolta puuttuu valtuustosopimus, jossa olisi estetty esimerkiksi veronkorotukset.Vaasan seutu kärsii työvoimapulasta ja tarvitsee uusia asukkaita. Lakeuksien uudet asukkaat eivät suinkaan valitse Seinäjoen ja Vaasan välillä, vaan asuinpaikkavalinnat tehdään pääkaupunkiseudun ja maakuntakaupunkien välillä. Ensi vuonna keskituloinen palkansaajaperhe maksaa veroina Vaasassa noin 2000 euroa enemmän kuin samoilla tuloilla Helsingissä. Ja mitä sillä rahalla saa? Perheen omassa käytössä sama raha tuottaisi taatusti enemmän hyvinvointia esimerkiksi lasten harrastusten tai vaikkapa kesälomamatkan muodossa. Entä kauanko keskituloisella palkansaaja perheellä kestää säästää tuo 2000 euroa?Oman ryhmän pärjääminen äänestyksissä, niissä häviämisen pelko on minulle täysin vieras ja vääräksi kokemani lähestymistapa politiikan tekemiseen. Toimin tinkimättä arvojeni mukaisesti. Viinamäki väittää virheellisesti, että esitykseni kunnallisveroprosentin pitämisestä tuli muulle ryhmälle yllätyksenä. Olen kertonut kannastani ja toiveestani ryhmän leimallisesti kokoomuslaisen vastuullisen politiikan tekemiseen valtuustoryhmän sähköpostikeskustelussa 29.10.Kolumni on julkaistu Pohjalaisessa 17.11.2018.