Mieluummin veronalennuksia ja mahdollisuuksia
Viime viikolla kansanvallan symbolimme, eduskuntatalo kaapattiin kansainvälisen ekoterroristijärjestön performanssin näyttämöksi, kun kahdeksan mielenosoittajaa kiipesi ripustamaan itsensä eduskuntatalon pylväisiin.Organisoidussa operaatiossa tuotiin viestiä metsien hakkuiden rajoittamisesta. Rajoittaminen on pinnalla niin vaalikentillä kuin -koneissakin.Yhä useampiin aikamme haasteisiin tarjotaan ratkaisuksi uutta tai ankarampaa veroa tai entistä suurempaa vastuuta valtiolle. Ani harvoin harkintaa tai vastuuta tarjotaan ihmiselle itselleen, vaikka pitäisi.Olipa kyse lihansyönnistä tai lentomatkustamisesta, yksikään uusi vero ei pienennä päästöjä tai kasvata hiilinieluja.Metsien hakkuumäärien rajoitusten vaatimuksissa olisi rehellistä vastata myös seuraaviin kysymyksiin: Kenen tai minkä tahon hakkuiden kohdalla raja vedettäisiin maksimimäärän tullessa vastaan? Mitä lainsäädäntöä pitäisi muuttaa näiden rajoitusten aikaansaamiseksi? Paljostako työpaikkoja ja niiden kautta syntyvästä hyvinvoinnista olemme valmiita luopumaan lopullisesti?Rajoitusten tiellä ulkoistaisimme teollisuudesta mittavan määrän työpaikkoja pysyvästi Suomen ulkopuolelle.Puun kysyntä ei ole koskaan staattista, vaan siihen vaikuttavat myös yleiset talouden suhdanteet osana kokonaisuutta.Yksinkertaistettuna noususuhdanteessa puun kysyntä on suurempaa ja matalasuhdanteet tasoittavat kokonaishakkuumääriä pitkällä aikavälillä.Jos suureen kysyntään ei löydy tarjontaa kotimarkkinoilta, sitä korvataan tuontipuulla. Näin ollen hakkuumäärien rajoituksiin liittyviä kannanottoja on käsitelty silkkihansikkain ja aivan suotta.Suomessa harjoitetaan ja pitää jatkossakin harjoittaa kestävää metsätaloutta. Se on järkevää niin talouden kuin ilmastonmuutoksen hillinnänkin kannalta. Metsäteollisuuden tuotteita tarvitaan jatkossa yhä enemmän korvaamaan fossiilisia polttoaineita. Tämän hetkinen tutkimustieto puoltaa hakkuumäärien nostamista.Hyvä metsänhoito lisää metsien kasvua ja siten myös hiilensidontaa. Talouden ja ilmastonmuutoksen torjunnan intressit eivät ole ristiriidassa keskenään, kun metsänhoito toteutetaan niin hyvin ja kestävästi kuin Suomessa.Metsien suojelu esimerkiksi Metso-ohjelman kautta on osa kestävää suomalaista metsäpolitiikkaa. Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi myös talousmetsissä tehdään hyvää työtä jo nyt.Metsänomistajalla on uuden metsälain mukainen oikeus toteuttaa tavoitteidensa ja arvojensa mukaista metsätaloutta. Se periaatteena kunnioittaa omistamista.Ensisijaisesti puumarkkinoiden tulisi toimia niin, että metsänomistajilla on kannusteet hoitaa metsiään hyvin ja ylläpitää järkeviä kiertoaikoja. Järeäksi kasvaneista metsistä saadaan tuotteita, jotka sitovat hiiltä pitkäaikaisesti.Metsiemme valtava taloudellinen merkitys korostuu ja kasvaa lähivuosina. Biotalous ja uudet puupohjaiset innovaatiot kehittyvät ja kasvattavat merkitystään tulevaisuudessa.Suomella on maailmanlaajuisesti kiinnostavia metsäteollisuuden tuotteita, joilla on erinomaiset menestysedellytykset maailmanmarkkinoilla.On syytä muistaa, että jo nyt Suomen merkittävimmät vientituotteet tulevat metsäteollisuudesta. Tästä perustasta on pidettävä huolta myös ensi vaalikaudella. Ala työllistää ja tuo Suomeen euroja.Aivan liian vähälle huomiolle ovat jääneet linjaukset metsämaan kiinteistöverosta. Sellaista ei pitäisi yhdenkään realistisen tilannekuvan omaavan puolueen kannattaa.Taloudellista toimeliaisuutta ei lisätä veronkiristyksillä vaan veronalennuksilla, joiden ostovoimavaikutukset nopeuttavat talouden kasvua. Vain kasvava talous kykenee huolehtimaan ympäristöstään.Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 13.3.2019.
