Muitakin mahdollisuuksia on olemassa! 15.4.2010
Mielipidekirjoitukseni Pohjalaisessa 15.4.2010SDP:n puheenjohtajan, Jutta Urpilaisen ajatus yliopisto-opintojen avoimesta kokeilujaksosta on suhteeton ja onneksi tuossa laajuudessa Suomessa myös mahdoton toteuttaa. Vaikka Urpilaisen tarkoituksena oli esittää ratkaisua työurien pidentämiseen, ei välivuosiongelma poistu sillä että sisäänottoa suurennetaan kaikille avoimeksi, edes lyhytaikaiseksi kokeilujaksoksi. Kaikki kansalaiset eivät voi mahtua yliopistoihin, eikä kaikkien ole tarkoituskaan suorittaa yliopistotasoista tutkintoa. Meillä Suomessa ei ole sellaista yliopistoakaan, jolla olisi resursseja tai tahtoa ottaa opiskelijoita vain "koeajalle". Nykyiselläänkin yliopisto-opetuksen ja tutkimuksen resurssit ovat rajalliset. Suomi tarvitsee jatkossakin eri ammatteihin ja aloille työntekijöitä, joilla on erilaiset koulutustaustat.Akateeminen työttömyys tulee Suomelle kalliimmaksi kuin nuorille vapaaehtoiset valmennuskurssit. Valmennuskursseille ei hakeuduta hetken mielijohteesta, eikä niiden tarkoitus ole antaa kuvaa alasta tai opintojen sisällöstä. Valmennuskurssien tarkoitus on valmentaa menestymään pääsykokeessa. Valmennuskurssikaan ei ratkaise opiskelupaikan saantia, mutta siitä on todennäköisesti apua.Myös yliopistojen ja korkeakoulujen opiskelijoiden vuosittaisilla sisäänottomäärillä on perustelunsa.Urpilaisen malli ei myöskään nopeuta opintojen etenemistä. Vaikka yliopisto-opintoja voisikin kokeilla pari kuukautta, opintoala voi silti osoittautua vääräksi. Pitäisikö seuraavana vuonna käydä uusi parin kuukauden kokeilujakso, jonka jälkeen voisi tehdä soveltuvuuskokeen? Mitä tässä välissä tehdään 8-10 kuukautta? Eikö tällaisen ajatuksen toteuttaminen olisi yhteiskunnan varojen haaskausta?Meillä on avoimia ja kesäyliopistoja, joissa jokaisella on mahdollisuus suorittaa opintoja omiin motiiveihin perustuen. Avoimen yliopiston kursseja voi suorittaa vaikka jo lukioaikana. Useille nk. päiväpuolen luennoille on vapaa pääsy. Yliopistoissa useimpien pääaineiden opinto-oppaat ovat kaikkien saatavilla ja hyödynnettävissä. Myös kirjastoissa voi tutustua kiinnostavaan opintoalaan.Mielestäni nykyinen systeemi mahdollistaa Urpilaisen ajatuksen riittävässä mittakaavassa ja mikä tärkeintä: omakustanteisesti. Käytännössä se on jo toteutettukin siten, että suorittamalla avoimessa yliopistossa esim. aineopinnot (maksulliset) riittävän hyvällä menestyksellä, voi saada tutkinto-opiskelijan paikan.Jokainen opiskelija maksaa omat oppirahansa. Investoinnit omaan oppimiseen sekä rahallisesti että ajallisesti tulisi nähdä sijoituksena tulevaisuuteen. Myös aikaisemmat, esim. ammattikorkeakouluopinnot on mahdollista lukea hyväksi tai sisällyttää kandidaatin tai maisterin tutkintoon, kun opintoalat ovat samansuuntaiset. Siksi lukiolaisille on tärkeää, että amk on vaihtoehto, jos opiskelupaikka yliopistosta ei ensimmäisellä hakukerralla tärppääkään. Välivuosia ja opiskeluvuosia voidaan vähentää panostamalla opinto-ohjaukseen jo peruskoulussa ja edelleen lukiossa. Aidon ja monipuolisen työelämään tutustumisen kautta saa parhaan käsityksen eri ammatteihin vaadittavasta koulutuksesta ja tietenkin itse työstä. Suomessa nuorista vain osa opiskelee yliopistossa.Susanna Koski