Yksi korkeakoulu-miksi ei?

Pohjalaisessa julkaistu mielipidekirjoitukseni.

Siksi, että suomalaisessa duaalimallissa, joka luotiin parantamaan korkeakoulujärjestelmää, on kaksi erilaista mutta toisiaan täydentävää korkeakoulusektoria. Ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on toisistaan poikkeavat profiilit ja tehtävät. Niiden tutkintojen sisällöt ja tutkintonimikkeet ovat erilaisia. Ammattikorkeakoulujen toiminnassa korostuu yhteys työelämään ja alueelliseen kehittämiseen. Yliopiston tehtäviin kuuluu tutkimus ja opetus.

Miksi sitten duaalimalli on joidenkin mielissä jalostunut ajatukseksi, jossa ammattikorkeakoulua ja yliopistoa ollaan pistämässä saman ylläpitäjän ja omistajan alaisuuteen? Se kuulostaa ennakkoluulottomalta ja innovatiiviselta ajatukselta! Tällä tavalla varmasti voidaan synnyttää jotakin uutta ja hienoa-ja varmasti saada aikaan kustannussäästöjä.

Epäilen ajatuksen toimivuutta, sillä se olisi askel kohti kallista kaaosta! Tie kohti duaalimallin tuhoa on päällystetty rakenteellisen kehittämisen nimissä tehtävillä uudistuksilla, ja tämä olisi yksi niistä. Duaalimallin on tarkoitus olla toimiva ja palvella sekä ammattikorkeakouluja että yliopistoja. Ellei duaalimaali toimi, se tulee ajaa alas.

Vuoden alussa voimaan tulleen yliopistolain valmistelu ja vaikutustyö korkeakoulukaupungeissa ei ole voinut jäädä huomaamatta. Laki takaa yliopistoille taloudellisen ja hallinnollisen autonomian. Yliopistojen päätehtävät, tutkimus ja opetus, pysyvät ennallaan ja valtio turvaa yliopistojen perusrahoituksen. Keskustelun avaukset ja visiot yhdestä korkeakoulusta, ainakin yliopistojen osalta, ovat tässä vaiheessa jo edellistalven lumia! Kiistämätön tarve on ammattikorkeakouluverkoston tiivistämiselle.

Vaasassa toimivat Hankenin ja Åbo Akademin filiaalit eivät ole itsenäisiä yksiköitä, kuten eivät myöskään Vaasan yliopiston yksiköt Kokkolassa ja Seinäjoella. Ensinnäkin näiden kolmen tahon yhdistymisen tekee mahdottomaksi jo se, että Vaasan yliopisto on julkisoikeudellinen laitos, jonka perusrahoituksen turvaa valtio, kun taas Hankenilla ja Åbo Akademilla on omat erilaiset rahoituspohjansa. Lainsäädännön puolesta tämä tarkoittaa yhdistymisen mahdottomuutta käytännössä kenenkään kanssa, edes hallinnon osalta. Sen sijaan yhteistyösopimuksia Vaasan yliopiston ja Åbo Akademin energia-alan esimerkin tapaan tulee rakentaa jatkossakin.

Susanna Koski,HTMpuheenjohtaja Vaasan Kokoomusnuoret ry