Parempia palveluja palvelusetelillä
Kirjoitus on julkaistu Pohjalaisen puheenvuorossa 17.12.2010
Vaasan kaupunginvaltuuston budjettikokouksesta 13.12.2012 takkiin tarttui joidenkin valtuutettujen varsin kriittinen ja varautunut suhtautuminen palveluseteleiden käyttöön kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannossa. Tällainen palvelusetelillä hankittava palvelu on vaihtoehto kunnan tai kuntayhtymän tuottamalle palvelulle, jonka käyttämisestä sekä kunnalle että käyttäjälle avautuu kokonaan uudenlainen palvelutarjotin.
Pisti oikein veren kihisemään, eikä vähiten siksi, että myös omat vanhempani ikääntyvät ennen pitkään isovanhempien perässä, vaan koska minun nuori sukupolveni maksaa edellisten sukupolvien synnyttämää velkataakkaa. Ennen kaikkea siksi, että kunnissa taloudelliset resurssit ovat vähintäänkin niukat. Kuntien kustannukset on saatava kuriin, koska väestön ikääntyessä ikäihmisten hoidon tarve kasvaa. Suurin osa valtuutetuista ja heidän äänestäjistään ovat kiistatta juuri sitä sukupolvea, joka tulee eniten tarvitsemaan seteleillä saatavia palveluja.
Palvelusetelihankkeen tavoitteena on lisätä kuntalaisten valinnanvapautta ja vaikutusmahdollisuuksia. Seteli voi parantaa myös palveluiden saatavuutta, purkaa jonoja, monipuolistaa palvelutuotantoa sekä edistää kuntien ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyötä. Riittävän kilpailun vallitessa asiakas voi itse valita eri palveluntuottajien väliltä, mikä johtaa siihen, että palveluseteleiden käyttö yleistyy ja käyttötavat laajenevat. Nykyisin käytössä on esim. palveluasumisen, kotihoidon, omaishoidon ja kotisairaanhoidon palveluseteleitä. Mikäs sen parempaa kunnalle, että yksityisten palveluntarjoajien kysyntä kasvaa kun on olemassa mahdollisuus palveluseteleiden käyttöön.
Seteli on joko kaikille käyttäjille samansuuruinen, tai sen arvo riippuu tuloista. Kunta hyväksyy terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujen tuottajat, joiden palvelujen ostamiseen palveluseteliä voidaan käyttää. Kunnat voivat palvelusetelien avulla alentaa asiakkaalle aiheutuvia yksityisen hoidon kustannuksia, jolloin yksityisen hoidon hinnan ja jonotuksesta asiakkaille koituvan haitan välinen ero pienenee. Tällöin aikaisempaa suurempi osa asiakkaista hakeutuu yksityiseen hoitoon. Järjestelmä lisää etenkin alempien tulotasojen asiakkaiden yksityisten palveluiden kysyntää. Säästöt painottuvat erityisesti työikäiseen väestöön, sillä eläkeläisten lyhentyvät hoitojonot eivät tuota vastaavia säästöjä lyhyempinä sairauspäiväraha-aikoina.
Palvelusetelin avulla voidaan puuttua myös terveydenhuollon kustannuksiin. Parhaimmillaan kaikki palveluntuottajat, kunnat mukaan lukien, saadaan kilpailemaan keskenään. Kilpailu on avain tehokkuuteen. Seteli toimisi hyvin silloin, kun kaikki palvelut on kilpailtuja, jolloin saadaan myös uusia yrittäjiä alalle. Näin syntyisi uusien ja kasvavien yritysten ansiosta myös uusia työpaikkoja kuntiin.
Vaasan kokoisessa kaupungissa palveluseteleistä tulisi ottaa kaikki hyöty irti! Etenkin kun ikääntyvää väestöä alkaa päivä päivältä olla enemmän kuin työtätekevää. Mielestäni on kohtuutonta maksattaa rohkeuden puutteella kasvatettua velkataakkaa nuorella sukupolvellani! On itsestään selvää, että haluan vanhemmilleni ja isovanhemmilleni arvokkaan elämän ehtoon, mutta eikö olisi parasta, että he saisivat sentään itse päättää, minkälainen vaihtoehto sopii heille parhaiten?
Susanna Koskipuheenjohtaja, Vaasan Kokoomusnuoret ry.