Ratkaisu ei löydy tukia lopettamalla eikä lisäämällä
Varmasti jokaisella on kokemusta keskustelusta, josta välittyy tunne siitä, että toinen osapuoli ei tunne asiaa. Juhana Vartiaisen linjaukset maatalouspolitiikasta koettiin sosiaalisessa mediassa osin maatalousvastaisina.En usko, että maastamme löytyy ensimmäistäkään tuottajaa, joka olisi täysin tyytyväinen maatalouspolitiikan nykytilanteeseen tai joka kuvittelisi, että tukieuroja lisäämällä tilanne muuttuu paremmaksi. Vielä varmemmin maastamme löytyy tuottajia, joiden mielestä maatalouden budjettivaroja voitaisiin allokoida määrärahoina sektorille järkevämmin (esim. Neuvo 2020) tai perata hallinnollista taakkaa reippain ottein.Valtion budjetista puhuttaessa on helppo sortua yksikertaisuuksiin: miten kakku voitaisiin jakaa uudelleen? Miten maatalouden budjettivarat voitaisiin vaihtoehtoisesti käyttää arvokkaampiin kohteisiin tai siten, että panos-tuotos-suhde tuottaisi suurempaa lisäarvoa? Rahanreikiä maassamme kyllä piisaa, joten niiden vaihtoehtojen listaamiseen ei tarvitse päätään pakottaa. Ruutiaan kannattaisikin polttaa niihin kuuluisiin dynaamisiin vaikutuksiin. Ellei maataloustukien osalta, niin edes verotuksen.Kannattavuuden parantamiseksi ei ole aikaa odottaa, että rakennemuutos korjaa tilannetta itsestään. Mielestäni viipymättä olisi mahdollistettava tuottajille omien rahojen käyttö usein jo vaikeankin tilanteensa kohentamiseksi. Sikäli kun mittavia investointeja vaativaa elinkeinotoimintaa verotetaan palkansaajan tavoin, sen suhde tukiin pysyy riippuvaisena.Merkittävä osa perheviljelijöistä viljelee maata osana muuta elinkeinotoimintaansa, joko työllistämällä itsensä muina vuoden aikoina toisin tai ollen ”vieraalla töissä”. Mistään julkisella tuella elävästä, virkamiehiin rinnastettavasta työvoimasta, joka olisi siirrettävissä toisiin tehtäviin ”tuottavan työn” pariin ei siis ole kyse.Vastaavasti voisi kysyä, eikö työttömyyskorvauksen piirissä olevat kannattaisi ohjata esimerkiksi peltotöihin. Nyt niitä ainakin olisi tarjolla ja kiirettäkin riittäisi. Joku saattaa pitää ehdotusta groteskina, mutta suosittelen ensin tutustumaan närpiöläisiin käytännön esimerkkeihin maahanmuuttajien työllistämisestä.Pienet perheviljelmät ovat myös ajankuvaa, jossa yhdistyvät suurten ikäluokkien aikanaan ennennäkemättömät mahdollisuudet kouluttautua ja velvollisuudentunto kantaen vuosisataiset suvut. Kuten millä tahansa muullakin sektorilla, kyky tai edes halu riskinottoon ei ole yrittäjällä yhtäläinen. Siinä mielessä rakennemuutos palvelee poikkeuksellista.Suomalainen maatalous on monella mittarilla, kuten puhtaudessa ja laadussa, harvinaista niin eurooppalaisessa kuin globaalissakin mittakaavassa. Erityiset pohjoiset olosuhteet mahdollistavat esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden vähäisen ja vastuullisen käytön, vaikka Itämeri-intoilussa se usein unohdetaankin. Todennäköisemmin kuluttaja, jolla on kokemusta vaihtoehdoista, pystyy näkemään erityisyytemme.Teoriassa Suomessa ei ole teknistä ongelmaa tehostaa tuotantoa. Käytännössä se tarkoittaisi täysin erilaisia ja peruuttamattomia arvovalintoja, joiden kustannukset siirtyisivät toisaalle yhteiskuntaan, kuitenkin pitäytyen veronmaksajilla.Suomi on löytänyt kumppanit vaatimuksiin jatkaa yhteisen maatalouspolitiikan yksinkertaistamista tulevalla ohjelmakaudella. Sen lisäksi kansallisesti on monta korttia käännettävänä aina hallinnollisen taakan keventämisestä resurssien tehokkaampaan kohdentamiseen, ennen kuin vakavasti otettavana vaihtoehtona voi pitää kansallisten tukien lopettamista.Maaseudun tulevaisuus, 24.5.2017