Suomen talouden korjaus laitettava vauhtiin

Kuluneella viikolla tehtiin tärkeitä ratkaisuja Suomen tulevaisuuden kannalta, kun hallitus sopi kehysriihessä julkisen talouden suunnitelmasta vuosiksi 2017–2020. Kehysriihen päätöksillä osaltaan huolehditaan Suomen taloudenpidon uskottavuudesta. On erinomaisen tärkeää, että hallitus pysyi hallitusohjelmassa säädetyssä tavoitteessaan Suomen talouden tasapainottamiseksi. Kokoomuksen kannalta on myös tärkeää, ettei kokonaisveroaste nouse eikä työn verotus kiristy. Ei pidä kuitenkaan tuudittautua liialliseen tyytyväisyyteen, vaikka kehysriihi saatiinkin vietyä kunnialla maaliin. Yhteiskuntasopimusneuvottelut ovat vielä pahasti jumissa liittokierroksilla, eikä Suomen kipeästi kaipaama kilpailukykyloikka ole missään muodossa varma. On hyvin mahdollista, että lisäsäästöjä ja -sopeutuksia joudutaan vielä tekemään. Hallituksen ei tule seurata työmarkkinajärjestöjen juupas-eipäs-väittelyä enää, vaan tarvittavat toimet on vietävä maaliin keinolla tai toisella. Ensiarvoisen tärkeää on katkaista valtion talouden velkaantumisen kierre. Säästöjä ei tehdä luottoluokittajien mieliksi, vaan jotta tulevien sukupolvien lapsilla ja lastenlapsilla olisi toivoa elää, opiskella, tehdä työtä ja yrittää tässä maassa. Aivan yhtä tärkeää on huolehtia heikoimmista, jotka eivät voi turvata omaa hyvinvointiaan omalla työllään. Julkinen talous on saatava tervehtymään, jotta näistä tavoitteista voidaan pitää kiinni. Työllisyysasteen kasvu on tällä hetkellä hallituksen toinen tärkeä tavoite. Mitä useampi suomalainen saa mahdollisuuden tehdä työtä ja turvata toimeentulonsa omalla toimeliaisuudellaan, sitä parempi tilanne on Suomen taloudelle ja koko suomalaiselle yhteiskunnalle. Kehysriihessä tehtiin monia hyviä linjauksia työllisyysasteen nostamiseksi. Työttömyysetuuksien aktiivikäyttöä laajennetaan siten, että jatkossa työttömyysetuutta voidaan käyttää myös palkkatukena tai yrittäjäksi ryhtyvän starttirahana. Työnteosta tehdään kannattavampaa purkamalla kannustinloukkuja, jotka nyt osaltaan tekevät monelle työn vastaanottamisen täysin kannattamattomaksi. Nyt viimein olisi korkea aika saada myös paikallinen sopiminen eteenpäin. Paikallisen sopimisen tärkeys korostuu entisestään ja hallituksen on otettava lainsäädännöllinen vastuu sen toteuttamisessa. Sitä ei ole varaa haudata ammattiliittojen pöytälaatikoihin yhteiskuntasopimuksen tavoin. Oppositio on pyrkinyt pitkään luomaan kuvaa siitä, ettei Suomella ole mitään hätää, ja ettei säästäminen ole tarpeellista. Tämän kuvan saa ainakin täysistunnoissa käydyissä keskusteluissa viime vuoden kesästä tähän hetkeen saakka. Ei tule mieleen yhtäkään säästöä, jota ei olisi haukuttu läpikotaisin. Säästöjä, ikävä kyllä, tarvitaan. Tätä tosiasiaa ei yksikään rehellinen päättäjä pääse karkuun. Tiedän, että suomalaiset ovat järkeviä ja arvostelukykyisiä – myös tällaisten hankalien ja ikävien päätösten edessä. Kaikissa kyselyissä kansa on osoittanut realistista tilannetajua. Suomalaiset kyllä ymmärtävät, että vaikeina aikoina ei ole kuin vaikeita ratkaisuja. Hallituksen on jatkettava vastuullista työtään Suomen talouden ja suomalaisten hyväksi, eikä se saa jäädä vain puheiden asteelle. Tämä on nimenomaan demokraattisilla vaaleilla valitun eduskunnan ja hallituksen vastuu – ei minkään ulkoparlamentaaristen etujärjestöjen asia. Kolumni on julkaistu Pohjalaisessa 9.4.2016