Vähemmän koulutuslupauksia ja enemmän koulutusreformeja

Uuden hallitusohjelman puhutuimpia ja kovaäänisimmin paheksuttuja säästökohteita ovat koulutukseen kohdistuvat leikkaukset. Eikä aivan suotta, sillä koulutuspolitiikkaa yritettiin ennen vaaleja pyhittää kirjavilla lupauksilla, joissa poliitikot ja ehdokkaat laidasta laitaan vannoivat, ettei koulutuksesta säästetä. Ymmärrän paheksunnan näitä katteettomia lupauksia kohtaan, koska kysymys on moraalinen. Sellaisia lupauksia, tietäen ettei niitä voi pitää, on väärin antaa. Jos sellaisia on mennyt lupaamaan, ei voi odottaa silittelyä silkkihansikkain.Koulutuksen säästöjä tavoitellaan vuoteen 2020 mennessä n. 600 miljoonaa euroa. Säästötavoite on sinällään suuri, mutta se ei suinkaan johdu nykyisestä hallituksesta tai mistään arvottomasta valinnasta.Ennen kaikkea toimenpiteet johtuvat edellisen vaalikauden hallitusten kyvyttömyydestä toteuttaa säästöjä tai uudistuksia, joita olisi pitänyt tehdä jo vuosia sitten. Uuden opposition puheita kuunnellessa ymmärtää paremmin edellisten hallitusten toimimattomuutta ja yhteistyön käytännön haasteita.Laskevatko koulutussäästöt sitten osaamistasoamme? Hallitusohjelmassa todetaan useaan otteeseen yksiselitteisesti, että osaamistason nostaminen on hallituksen keskeinen päämäärä. Se tarkoittaa käytännössä uusien oppimisympäristöjen kehittämistä, digitalisaation lisäämistä sekä opettajille täydennyskoulutusta, jota opettajat ovat kovasti toivoneet. Lisäksi toisen asteen ammatillisen koulutuksen uudistusta tehdään ja yliopistouudistusta jatketaan.Tutkimuksen kansainvälinen kaupallistaminen tietää itsestään selvästi korkeampaa osaamista. Duaalimallia ei pureta, mutta yliopistoilla ja ammattikorkeakouluilla on entistä paremmat mahdollisuudet yhteistyöhön.Lisäksi yliopistoille tarjotaan laajemmat mahdollisuudet hankkia ulkopuolista rahoitusta yksityisiltä lahjoittajilta. Koulutusvientiä edistetään ja korkeakouluille annetaan mahdollisuus periä lukukausimaksuja EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoita.Kaikki opiskelijoiden etujärjestöt, paikalliset toimijat mukaan lukien, ovat ennättäneet kauhistella opintotukeen tehtäviä leikkauksia ja tuen indeksisidonnaisuuden jäädyttämistä.Tulevaisuudessakin päätoiminen opiskelu on mahdollista lähtökohdista tai taustoista riippumatta. Opintotuen rakenteen uudistaminen on paikallaan ja pidän perusteltuna, että mallissa otetaan askeleita opiskelijan omavastuun lisäämiseen, mikä näkyy opintolainan osuuden painotuksena. Tämä malli mahdollistaisi, että opiskelijoilla olisi nykyistä enemmän rahaa käytettävissään.Ennen vaaleja kuultiin kilpalaulantaa, kuka on eniten huolissaan nuorisotyöttömyydestä sekä syrjäytyneistä ja syrjäytymisvaarassa olevista nuorista.Työelämän tai koulutuksen ulkopuolella on edelleen kymmeniä tuhansia nuoria. Toteuttamalla hallituksen esittämät säästöt ja kunnianhimoisetkin uudistukset niin koulutuksessa kuin työmarkkinoilla edesautamme parhaiten juuri näiden nuorten hyvinvointia. Koulutukseen pääsee tulevaisuudessa yhä useampi, erilaisten elämäntilanteiden yhteensovittaminen opiskelun kanssa helpottuu ja kanditutkinnolla edistetään työelämään siirtymistä.Vaikka hallituksen koulutussäästöt tuntuvat iskulta vasten kasvoja, on maltettava katsoa pidemmälle ja nähtävä, mitä parannuksia uudistuksilla on mahdollista saada aikaan.Kolumni julkaistu Pohjalaisessa 6.6.2015