Vakava vastuu

Eduskunta käsittelee parhaillaan ensi vuoden budjettia ja keskustelu vastuullisesta taloudenpidosta käy kuumana. Kuluneen viikon maanantaina valtiovarainministeriö julkisti taloudellisen katsauksensa, joka sisälsi myös päivitetyn arvion kestävyysvajeesta. Tuo ennen edellisiä eduskuntavaaleja tutuksi tullut käsite tarkoittaa, että julkisten menojen arvioidaan (yhä) pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot. Julkisen talouden kokonaiskuva on siis edelleen ongelmallinen.Hallituksen määrätietoisten ja oikeansuuntaisten toimien myötä työllisyyden ja talouden kasvu ovat kiistatta myönteisiä käänteitä aikaisempaan. Talouden yleistä piristymistä on vauhdittanut maailman markkinoiden kasvanut kysyntä. Erityisesti maailmantalouden elpymisen ansiosta olemme viimein saavuttaneet BKT:n tasolla finanssikriisiä edeltäneen ajan. Se on samalla sekä myönteinen, mutta toisaalta huolestuttava asia. Olemme taloudessa suhdanteiden huipulla, vaikka kasvuvauhti ei päätä huimaa.Tänä vuonna saamme valtionvelkaa lyhennettyä ensimmäistä kertaa kymmeneen vuoteen. Käytännössä kyse on siitä, että Valtionkonttori ei joudu enää nostamaan loppuvuodelle kaavailtua uutta 2,2 miljardin euron lainaerää. Suomessa valtionvelka on finanssikriisin jälkeen noussut yli 100 miljardin euron. Viime vuonna velka oli 47% BKT:sta.Pitkällä aikavälillä valtiontaloutemme on vielä kaukana tasapainoisesta ja kestävästä. Valtiovarainministeriön tuoreen arvion mukaan talouden korkeasuhdanne on jo taittumassa. Ennusteiden mukaan ensi vuonna valtiontaloutemme kasvaa yhden prosenttiyksikön vähemmän kuin tänä vuonna, ainoastaan 1,5 prosenttia. Uusi taantuma tekee väistämättä tuloaan ennemmin tai myöhemmin. Siksi kysymyksenasettelu pitääkin olla, miten olemme siihen valmistautuneet?Rakenteellisten uudistusten toimeenpano sekä työn arvostuksen lisääminen ovat avainasemassa vahvistamaan sietokykyämme ja selviytymistämme ajasta, joka ei taloudessa ole yhtä myönteinen. Muutoin vahingosta syntyy edellistä mittavampaa. Elvyttävän talouspolitiikan vastinpari on sopeuttaminen. Teoriassa yhtälö toimii, kun kolikon molempia puolia käytetään. Käytännössä jälki on ankaraa, jos teoriaa sovelletaan vain puoliksi.Talouskasvun hiipumista vakavampi ongelma on valtiovarainministeriön entistä synkempi arvio kestävyysvajeesta. Aiemmin syksyllä ministeriö arvioi kestävyysvajeen olevan reilu kolme prosenttia bruttokansantuotteesta, kun arvio on nyt noussut lähes neljään prosenttiin. Tämä tarkoittaa sitä, että julkisten menojen arvioidaan pitkällä aikavälillä ylittävän julkiset tulot. Kun varttuneiden ikäluokkien määrä nousee, kasvaa samalla myös valtion ikäsidonnaisten menojen osuus. Kun samalla lapsia syntyy ennätyksellisen vähän ja veronmaksukyky on yhä kapeammilla harteilla, tilanne vakavoituu entisestään. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) arvion mukaan syntyvyyden merkittävä alentuminen tarkoittaisi miljardiluokan kasvua kestävyysvajeeseen.Ensi vaalikaudella on välttämätöntä uudistaa ja joustavoittaa työmarkkinoita sekä tehdä aktiivisuuteen ja vastikkeellisuuteen perustuva sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Ilman näitä ei ole pian enää suomalaista hyvinvointia, jota puolustaa.Kolumni on julkaistu Keskipohjanmaassa 20.12.2018.