Kauppiaat ja asiakkaat saavat vapauden valita
Kuluneella viikolla uutisoitiin hallituksen esityksestä kauppojen ja parturikampaamojen aukioloaikoja säätelevän liikeaikalain kumoamiseksi. Pienyrittäjätkin kauppakeskuksissa on huomioitu, sillä heille taataan laissa edelleen yksi vapaapäivä viikossa. Hallituksen esityksen mukaan jatkossa kauppojen aukiolosta saisi päättää kauppias itse. Liikeaikalain kumoaminen on hallituksen ensimmäinen konkreettinen edistysaskel normien purku-urakassa, jossa riittää työsarkaa yli vaalikauden. Uusi lainsäädäntö halutaan vauhdilla voimaan, mahdollisesti jo vuodenvaihteessa. Vastaavan kaltainen lähestymistapa normienpurkuun ja lainsäädännön uudistamiseen ei olisi tullut kysymykseenkään viime vaalikaudella. Nykylainsäädännön mukaisesti aluehallintovirastosta myönnettävät poikkeusluvat sääntelevät kauppojen aukioloja. Poikkeuslupien myöntämisessä on koettu eriarvoisuutta eri puolilla Suomea. Suomen Yrittäjien mukaan esimerkiksi itsenäisyyspäiväksi haettu poikkeuslupa maksaa parturikampaamoyrittäjälle 200 euroa kaiken byrokratian lisäksi. Pienyrittäjille lisäkustannukset ja lupamenettelyt tuottavat kohtuuttomasti vaivaa. Lakiesitystä riensi ensimmäisenä tuskastelemaan palvelualojen ammattiliitto PAM, jolle huolta riitti työmäärän lisääntymisestä aina siihen, miten julkiset palvelut vastaavat muutoksiin tulevaisuudessa. Myös maakuntalehdissämme esitys liikeaikalain vapauttamisesta sai osin ristiriitaisen vastaanoton, joka askarrutti sekä yrittäjiä että työntekijöitä. Joka riskin ottaa, tietää kyllä itse, milloin kauppa käy. Vastaavasti se, joka lopputuotteen maksaa, valitkoon mihin aikaan vuorokaudesta vaihdantaa tehdään. Rajoittavaksi välikädeksi ei tarvita aluehallintoviraston virkamiehiä tai poliitikkoja. Keskusjohtoinen oikeuksien rajoittaminen on aina vakavampi asia, kuin vapauden lisääminen lainsäädäntöä muuttamalla. Pidän todennäköisenä, että elintarvikekauppa siirtyy laajamittaisemmin nettiin. Kuinka helppoa onkaan tehdä viikon ruokaostokset kaupan nettivalikoimasta ja tilata ostokset omalle kotiovelle sopivaksi katsomanaan ajankohtana. Perinteinen kaupassakäynti ei kuitenkaan lopu, sillä henkilökohtaisella palvelulla on lisäarvonsa. Muutoksessa kannattaa kuitenkin olla mukana sen sijaan, että tarraa väkisin nykyisyyteen kiinni. Sikäli, kun Suomi tarvitsee enemmän työtä ja uusia työpaikkoja, ei ole mitään syytä vastustaa lainsäädännön purkamista, joka takaa työtä yhä useammalle. Kenties kyseisen lakiehdotuksen ympärillä käyty keskustelu Sipilän yhteiskuntasopimuksen kariutumisen jälkilaineilla muistuttaa myös siitä, ettei ay-liike ole milloinkaan piitannut työelämän ulkopuolella olevista, siis työttömistä. Hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on nyt etsiä korjaustoimenpiteet, joilla voidaan minimoida yhteiskuntasopimuksen kariutumisen aiheuttamat puutteet suomalaisen työn kustannuskilpailukyvyssä. Lakiesitys antaa toivoa myös paikallisen sopimisen lisäämisestä. Hallituksen toimenpidelistalla tulisi myös olla ammattiyhdistysten ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuksien poisto, lomaltapaluurahojen kriittinen arviointi, pekkaspäivät sekä kansainvälisessä vertailussa ylimitoitetut ylityökorvaukset ja työaikapankin laajamittainen käyttöönotto. Kolumni julkaistu Pohjalaisessa 29.8.2015