Kokoomusnuori syö huomennakin

Viime viikon vaihteessa Kokoomuksen Nuorten Liiton liittokokouksen kannanotto yritys- ja maataloustukien poistamisesta nousi otsikoihin. Todettakoon, että KNL on aina kulloisenkin puheenjohtajansa näköinen, ja kun kyseessä on myös oma kasvattiseurani ja voin sanoa tietäväni pääpiirteittäin prosessit, joiden tuotoksena ovat kannanotot ja poliittinen ohjelmatyö niiden taustalla. Ajatus voi olla parempi, kuin viestinnän onnistuminen antaa ensivaikutelmalta ymmärtää. Kuten KNL:ssä hyvin tiedetään, sillä nousee otsikoihin, mutta väärinymmärryksen ja provosoitumista mahdollisuutta ei voi välttää. KNL niputti kannanotossaan yritys- ja maataloustuet kannattamattoman toiminnan tukemisena. Yritystukia ja maataloustukia myönnetään aivan eri perustein ja täysin eri lähtökohdista. Maatalouden tukijärjestelmästä luopuminen on ollut muodossa jos toisessa KNL:n tavoiteohjelmassa ainakin niin kauan kuin itse muistan. Kirjauksen sävy toki muuttuu oleellisesti, jos lause sisältäisi esimerkiksi sanan "pitkällä aikavälillä". Kirjausta, josta kävisi ilmi, että tavoitteena on tuottajan tulon muodostuminen nimenomaan markkinoiden kautta, olisi jokaisen tuottajankin ymmärrettävissä ja puolustettavissa. Näinä taloudellisesti vaikeina ja ankarina aikoina kannanotot tukijärjestelmästä luopumisesta tuntuvat kuitenkin vähintään erikoisilta, etenkin kun ne tehdään ”ruoka suussa”. Suomen jättäytyminen EU:n yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmän ulkopuolelle tai kansallisten tukien lakkauttamisella tässä ja nyt tuskin oli KNL:n kannanoton tarkoitus. Maataloustukijärjestelmä mahdollistaa kuluttajalle edullisemman ruokakorin, kuin mitä se olisi nykyisillä tuotannon kustannusrakenteilla ilman EU:n yhteistä maatalouspolitiikkaa. Ellei tukijärjestelmää olisi, ei juuri kenelläkään olisi varaa ostaa kotimaista ruokaa. Myös ruuan hinta muodostuisi eri tavalla. Vuonna 1985 suomalaisten kotitalouksien elintarvikkeisiin käyttämä osuus tuloista oli keskimäärin 19,9%, kun vuonna 1995 sama osuus oli 16,6% ja vuonna 2012 12,7%. Tilastokeskuksen mukaan tuottajat ovat menettäneet kaupan keskusliikkeiden ruuan halpuuttamiskampanjoiden ja hintojen laskun myötä vuosina 2013-2015 yli miljardin siinä missä kuluttajat voittivat vain murto-osan, 340 miljoonaa euroa. Luonnonvarakeskuksen mukaan maatilojen keskimääräinen yrittäjätulo painuu tänä vuonna alle 10 000 euroon. Sellaiset mielikuvat, jossa annetaan ymmärtää maataloustukin päätyvän setelituppoina suoraan tuottajien taskuun, ovat kaukana todellisuudesta. Sitä paitsi, ken karehtii, tietäköön, että Suomessa on joka päivä maata ja metsää myynnissä. Kaupan hyllyt ovat pullollaan edullisia tuontituotteita, mutta jokainen vähääkään markkinataloutta ymmärtävä käsittää, että sinä päivänä, kun kotimainen ruoka katoaa kaupan hyllyiltä, kallistuu myös tuontiruoka. Sama logiikka pätee myös globaalisti. Jokainen markkinaliberaali tuntee rajahyötyteorian, jonka mukaan tuotannon tai saatavuuden supistuminen nostaisi markkinahintoja. Maataloustuotannon alasajo kehittyneimmissä maissa tarkoittaisi nimenomaan kasvavien köyhien kansojen syvenevää ahdinkoa. Kotimaista ruuantuotantoa määrittävät eurooppalaisittain korkeat laatustandardit ja se, että elintarvikkeiden jäljitettävyys on hyvällä tasolla. Harva tietää, että Euroopan sisäiset erot esimerkiksi eläintuotannon antibioottien käytössä ovat mittavia. Suomessa eläinten lääkintä perustuu sairauksiin, eikä esimerkiksi tietynlaisten kasvutavoitteiden saavuttamiseen. Myös KNL kunnostautui kannanotossaan peräänkuuluttamaan kannattavaa toimintaa sen sijaan, että kannattamatonta toimintaa tuetaan. Tuskin löytyy sellaista maailman kolkkaa, jossa maatalous on kannattavaa? Ja missä päin maailmaa harjoitetaan maataloutta ilman tukia siten, että pystyttäisiin modernin maailman kriteerein huolehtimaan kansakunnan riittävästä ravinnosta tai globaalista nälänhädästä? Maatalouden tukijärjestelmä ei ole olemassa tuotannon kannattamattomuuden takia.  Maataloustukien lopettaminen tietäisi sitä, että meillä olisi kunkin savun pihassa omat lehmät ja käyttökasvimaat. Ajatuksella joka huushollin omavaraisesta ruokatuotannosta ei ole mitään sukua liberalismille tai markkinataloudelle. Tavoitteen ollessa tuottajalle parempi tulo markkinoilta kannustan lämpimästi kokoomusnuoria jatkamaan pohdintaa siitä, millaista horisontaalista politiikkaa sen saavuttaminen edellyttää. Kirjoitus on julkaistu Verkkouutisissa 30.10.2016