Nainen, älä yritä - valtio tekee sen puolestasi
Naisen euro on 80 senttiä, kertoo kulunut fraasi. Naiset ovat aliedustettuina yritysten johtopaikoilla ja yrittäjyys tuntuu kiinnostavan vain miehistä sukupuolta. Tästä on tapana syyttää lasikattoja ja patriarkaalisia rakenteita, mutta tekeekö yritysjohto todella rekrytointipäätöksensä sen mukaan, ovatko munat rivissä vai sarjassa? Ei, sanoo uusi tutkimus. Sen mukaan syyllinen on vanha tuttu, nimittäin valtio.
Ajatuspaja Liberan 19.6.2013 julkaisema analyysi The Equality Dilemma –The Lack of Female Entrepreneurs in Nordic Welfare States käsitteli syitä naisyrittäjyyden vähäisyyteen tasa-arvoisina tunnetuissa Pohjoismaissa. Liberan analyysi osoittaa, että naisyrittäjyyden vähäisyys johtuu julkisen sektorin monopoliasemasta juuri niillä aloilla, jotka ovat perinteisesti naisia eniten kiinnostaneet. Julkinen sektori tuottaa itse terveydenhuollon, hoivapalvelut ja koulutuksen - siis kaikki perinteisesti naisvaltaiset alat. Hankala lähteä kilpailemaan, kun valtio on sosialisoinut nämä alat ja tehnyt yksityisestä palveluntarjoamisesta jollei nyt kiellettyä, niin ainakin käytännössä lähes mahdotonta.Mihin naisyrittäjiä tarvitaan?Vasemmisto ehti heti analyysin julkistamisen jälkeen teilata sen sillä perusteella, ettei yrittäjyys mikään itseisarvo ole. Yrittäjyyden tärkeyden kiteyttää ehkä parhaiten sosiologi Franz Oppenheimer, jonka mukaan on vain kaksi tapaa hankkia varallisuutta: poliittinen tapa, eli väkivalloin hankittu varallisuus ja taloudellinen tapa, eli rauhanomaisin keinoin hankittu varallisuus.
On selvää, että poliittisin keinoin voimme vain jakaa uudelleen jo olemassa olevaa varallisuutta. Luodaksemme kasvua, tarvitsemme taloudellisia keinoja. Tätä varten tarvitsemme yrittäjää.
Suomi kärsii huutavaa pulaa kasvuyrittäjyydestä ja uusista innovaatioista. Kunnissa hämmentää sote-uudistus, ja ilman sitäkin julkisen sektorin tuottavuus on laskenut vuosi vuodelta. Terveydenhuollon menot uhkaavat jo karata käsistä ja koulutustuloksetkin ovat laskusuunnassa. Esimerkiksi koululaistemme osaaminen matematiikassa on TIMSS-tutkimuksen mukaan laskenut jo monta kymmentä vuotta. Julkisella tuotannolla jäämme parhaimmillaankin polkemaan paikoillemme pysähtyneisyyden tilaan.
Ratkaisuksi markkinatalous
Naisyrittäjyyden puute ei ole itsessään ongelma, vaan helposti havaittava oire yrittämisen esteistä. Suomi ei voi menestyä jättämällä naisvaltaiset alat kehityksen ulkopuolelle. Loppujen lopuksi ei ole olennaista, mitä sukupuolta yrittäjä edustaa, vaan se, että sallitaan joka alalle innovaatioiden syntyminen ja sitä kautta kehitys.
Suuret ongelmat eivät aina vaadi vaikeita ratkaisuja. Palvelumarkkinoiden vapauttamisen jatkamisella kunnissa tehdään jo ihmeitä. Erilaisia markkinaehtoisempia malleja tulisi ottaa rohkeammin ja monipuolisemmin kunnissa käyttöön.
Ruotsi on tässäkin suhteessa edelläkävijä. Se on ottanut palvelusetelit laajamittaisesti käyttöön esimerkiksi terveydenhuollossa, vanhusten kotipalveluissa, esikouluissa ja jopa peruskouluissa. Myönteisimmät tulokset on saatu terveyskeskusten kilpailuttamisesta. Terveysasemien määrä on lisääntynyt, tuottavuus on kasvanut ja jonot ovat lyhentyneet. Naisyrittäjät toimivat usein pienimuotoisesti ja alueellisella tasolla, minkä johdosta he pystyvät vastaamaan myös paikalliseen kysyntään.
Talousnobelisti Milton Friedman totesi aikanaan, että ihmiskunnan suuret keksinnöt eivät tule valtion toimistoista. Friedmanin kyseenalaistus, miksi omaa etuaan ajava poliitikko tai byrokraatti olisi parempi kuin omaa etuaan ajava yksilö, on tässäkin yhteydessä ajankohtainen, olipa sitten kyse tilaajasta, tuottajasta tai asiakkaasta.Naisiin liittyvät kysymykset ovat jostain syystä olleet vasemmiston monopolisoimia. Tämä näkyy myös ehdotuksissa: tähtitieteellisiä palkankorotusvaatimuksia naisvaltaisille aloille, naiskiintiöitä pörssiyhtiöihin ja kunnanhallituksiin ja niin edelleen. Liberan analyysi tuo tunkkaiseen keskusteluun raikkaan tuulahduksen. Mitä jos naisten asemaa parannetaankin parhaiten sillä, että valtio astuu pois tieltä ja antaa vapaalle markkinataloudelle mahdollisuuden?