Taloustaidon taantuma (Pohjalainen)
Eduskunta aloitti kuluvalla viikolla valtiovarainministerimme ensimmäisen (ja toivottavasti myös viimeisen) budjettiesityksen käsittelyn. Valtiovarainministeri Urpilaisen mukaan ensi vuoden budjettiesitys kaventaa tuloeroja 0,4 prosenttiyksiköllä ja pienentää myös suhteellista köyhyysastetta saman verran. Luvut perustuvat Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tekemiin laskelmiin. Valtiovarainministerin mukaan tuloerojen kaventumista edesauttaa erityisesti työttömyysturvan nosto, kunnallisverotuksen perusvähennyksen korottaminen sekä osinko- ja pääomatuloverotuksen tiukentaminen. Luvut ovat onneksi pieniä, mutta kehityssuunta on sitäkin vaarallisempi.
”Aivan ensiksi haluan” korostaa, että tuloeroja kaventamalla kaikista ei tule yhtä rikkaita vaan yhtä köyhiä. Tuloerot ovat välttämättömiä yhteiskunnassa, jossa ihmiset voivat tehdä ansiotyötä ja kouluttautuminen kannattaa. Köyhyys johtuu tavallisimmin työttömyydestä, joka puolestaan ankarasta verotuksesta ja tiukasta sääntelystä. Köyhyyttä ei poisteta lisäämällä valtion velkaa tai kiristämällä herravihoissa jo nykyisellään ankaraa verotusta.
Jos suomessa halutaan jatkossakin rahoittaa eläkkeet, kouluttaa lapset ja hoitaa vanhukset tarvitaan talouskasvua ja se tapahtuu ainoastaan työtä tekemällä. Siitä se raha tulee, niin yhteiseen kuin omaankin kukkaroon. Vaikka raha ei ehkä yksinään tuo onnea, mutta kyllä se hitto vie helpottaa oloa -köyhäkin sen tietää. Ahkera työnteko on pienituloiselle helpoin tapa vaurastua. Tehoton verojärjestelmä ja korkea kokonaisveroaste rajoittavat ihmisten mahdollisuuksia valintoihin ja estää elintason nostamisen ansiotuloilla. Koulutettu työvoima, paras veronmaksajaryhmä, jatkaa valumistaan ulkomaille, koska siellä osaamisella on arvoa. Näin Suomi tulisi ennen pitkää entistä riippuvaisemmaksi tuontitavarasta, koska tekijöitä ei olisi tarjolla.
Työttömyydestä johtuva köyhyys on tuloeroja vakavampi ongelma. Jos tuloeroja ei sallita, ei yrityksille tai yksityisille ihmisille jää rahaa työpaikkojen luomiseen, työllistämiseen. Yritysten paranevat tulokset kasvattavat jälleen tuloeroja ja lisäävät eriarvoisuutta. Liian ankara progressio tuloverotuksessa syö niitä varoja, joilla uusia työpaikkoja ja hyvinvointia rakennetaan. Työnantajan kustannukset työntekijästä ovat aina suuremmat kuin tälle maksettu palkka. Verotuksen ja politiikan tulee ohjata sekä kannustaa työllistämiseen että työn tekemiseen.
Eurobarometrin tutkimusten mukaan suomalaiset ovat entistä tyytyväisempiä elämäänsä, mikä johtuu nimenomaan talouskasvusta. Miten se tyytyväisyys elämään sitten kehittyy kun kansantalous on kuralla ja kasvu miinuksella? No sitä voisi kysyä vaikka kreikkalaisilta. Suomen eurooppalaisittain korkeaa kokonaisveroastetta pidetään suurimpana esteenä talouskasvulle. Ahkeruus ei ole riittävän tuottavaa ollakseen palkitsevaa. Jos ahkeruus ei kannata myös taloudellisesti, ei työn tuloksella tai laadulla ole väliä.
Vaikka luokanopetuskin on vaativaa hommaa, siinä voi pilata vain yhden luokan oppilaiden tulevaisuuden kerrallaan, kun valtiovarainministerinä voi ryssiä koko Suomen nurin.
Kolumni Pohjalaisessa lokakuussa 2011